Ilot, ja etenkin surut...

Yli 2,5 vuoden tauon jälkeen viimeinkin kotisivut päivitetty. Kova oli urakka ja henkisesti äärettömän raskas.

Matkatovereiden kotisivut

"Kynsilehdon" päivittäminen oli todella kuluttavaa. Vanhuksiakin oli ja on kova ikävä, mutta suurin suru oli - ja on... enkelipoikani. Leap, joka ei koskaan saanut kasvaa suureksi mustaksi koiraksi. Tuska on suunnaton, suru sanaton. Edelleen. Aina.