Isänsä tytär - SUUR(mölli)TAKKU -11!!

Alkuun HUIKEAT onnittelut Sarille ja Iiro-iskälle MM-joukkuepaikasta!! Upeetamahtavaamieletöntähuippua! Te olette niiiiiiiiiiiiiiin hyviä - menestystä ÄmÄmiin, onnea ei tarvitse toivottaa, sillä hyvät eivät onnea tarvitse :) (no, ei se nyt oikeastaan tuolla tasolla taida ihan niinkään mennä, vaan ennemminkin niin, että hyvä tarvitsee mukaansa vielä ripauksen onneakin - huonoilla sitä onnea taas ei ole koskaan).

Iiro SM-skaboissa, kuvat Jari Salmela

Ja isänsä tytär näyttää olevan Näp Näppärä, sillä pieni meni ja nappasi ihka ensimmäisen tittelinsä 9 kuukauden ja 3 päivän iässä :) Näp on nimittäin SUUR(mölli)TAKKU -11!! Suomennettuna Näp (ja minä) siis mentiin ja voitettiin seuramestaruuksien mölli-luokka, johon osallistuttiin ns. "mustina hevosina". Olin kyllä todella yllättynyt, sillä vastus oli huippu kova, Näpin kanssa on vielä hömpsötelty sellaista "vauva-aksaa" n.5krt/kk tahdilla. Vaikka toki tiesin että Näp ON Näppärä ja makee, niin että noin makee... olen niiiiiiiin äärettömän ylpeä pienestäni :)

"Mustina hevosina" kisaan osallistuttiin siksi koska alunperin Näpin piti ensinnäkin osallistua "alkkari"-luokkaan, ja siihenkin ihan vaan huvin ja kannatuksen vuoksi. Pääpaino näillä seuramestaruuksilla oli tänä vuonna viettää äiti-poika päivää äidin rakkaan harrastuksen parissa. No, koska kotona oli lähtötilanteessa "pientä säätöä", myöhästyttiin geimeistä niin paljon että "putki-luokka" oli ehditty jo käydä. Mutta no, tarjolla oli möllien rata (hyppäri) - ja vaikka se olikin ihan oikea rata (16 tai 17 estettä ja ihan 1-lk:n rata), niin tuumin jotta noh - saadaan ainakin kokemusta. Ei siinnä radalla ollut mitään Näpille mahdotonta, joten sen voi sille viedä olematta epäreilu koiralle, ja toisekseen... mä tiedän että Näp on vasta kersa. Radalle mennään pitämään lystiä, ei tekemään tuloksia.

Vaan niinpä vaan, siltikin - tai ehkä juurikin siistä syystä - Näp tykitteli radan 0 tuloksella ja aivan huippu aikaan :o Nyt kirjahyllyä koristaa komea pysti vuoden verran ja titteli... sehän on ja pysyy ikuisesti :) Sillä vaikka kyseessä olivatkin "vain" epäviralliset geimit, niin tosiaan, näissä ratkottiin seuran mestaruus ja taso oli kova ja osallistujia skaboissa huikeasti (lähes kaikki Tukat, luulen). Rata oli ihan "oikea", ja tuomarikin virallinen, "meidän" Anne Viitanen :)

Niin, ja koska Pygmi osoitti - jälleen kerran - omaavansa sangen hyvät KeTa:n* ominaisuudet: kannusti hienosti, viihtyi mahtavasti ja  kaikin puolin ui Takuttien aikuisemman väestön joukossa kuin kala vedessä, ehdin osallistua Hipardinkin kanssa SuurTakku kisaan. Voitto meni tällä erää sivu suun mutta tosi mukavan oloinen rata tehtiin tuloksella 15 (rima, muurin palikat ja päälle ajo pujottelulla) vaikka ohjaaja hetkeksi unohti radan (onneksi siellä on ne numerot ja Hipardilla hyvät kontaktit ;)) eikä rata muutoinkaan ollut mikään ihan helpoimmasta päästä.

Mahtava ilta siis kaiken kaikkiaan mahtavassa seurassa <3 On meillä mahtava jengi <3 Ja illan kruunasi SUUR(mölli)TAKKU -11 tittelin lisäski maailman paras ja ihanin treeni- ja kisaseura: Pygmi <3 Vitsit se napero on mahtis <3 Äitinsä poika ;)

SUUR(mölli)TAKKU -11

Tending Ultimate

"NÄP"

ohj. "Kärölä" ;D

kuva: Sanna Lehtonen

*) KeTa=Kennel Taapero

Aksailua, Again

Heinäkuu on jo ehtinyt puoleen väliin ja blogi se vaan on päivittämättä :( Kaikenlaista on kertynyt taas matkanvarrelle ja tärkeimmät ensin:

Hip ihanainen täytti 6 vuotta 2.7.2011!!

Hip elementissään - älkää uskoko vanhempianne, kyllä vieraisiin koiriin, ainakin minuun, saa koskea. Kuva: Jukka Pätynen

Ja synttäreiden kunniaksi pääsi seuraavana päivänä Forssaan treenailemaan Sepon opeissa :) Tosin, Hipardin harmiksi myös Näp oli keräämässä oman osansa huomiosta (ja sitä se saikin, Näp siis). Sepon treenit olivat todella hauskat ja antoisat, tykkään kovasti hänen tavastaan kouluttaa. Radalla ei päästy kylläkään oikeastaan puusta pitkälle, koska 4 esteen rima kolisi aina vaan ja sen arvoitusta siinnä sitten pähkittiin. Treenit piti myös pitää hyvin lyhyinä helteen vuoksi ihan muutenkin, ja varsinkin koska varon hipardin ylikuumenemista niin kovin - > se rassu kun antaa niin kaikkensa.

Näp loisti treeneissä omaan näppärään tapaansa ja mykisti kaikki - myös minut :) On se hieno - tai "takatuuppari" kuten Seppo Näpiä nimitti. Hyvää palautetta saatiin rennosta ja iloisesta yhdessä tekemisestä sekä siitä että olen malttanut (valta virtaa uhmaten, mutta hei - mä en olekaan mikään massa sielu :)) ottaa rauhallisesti ja antaa pennun kasvaa rauhassa. Mihkäs tässä on kiire, valmiissa maailmassa :) 

Tosin, täytyy tunnustaa että hieman on pohdinnan alla Näpändein treenaukset. Tai on ja on, lähinnä oli. Pienellehän tulee ikää kohta 9kk, joten ehkä sen kanssa voisi jo "oikeastikin" treenata... Mutta sitten taas... en halua lisätä Näpin treenikertoja vielä tästä n. 5 treeniä/kuukausi. joten ihan hirveän paljon "oikeammin" ei sitä vielä voi treenata. Mutta tosiaan, mikäs kiire tässä on - kisaamaan heti 18kk:n iässä ei ole mulle mikään "juttu", kisaamaan mennään vasta kun koira on valmis ja kisaaminen on niin ollen hauskaa ja rentoa - aivan kuten treeniminenkin.

Ja treeneistä puheenollen... Muuria jouduttiin ihan oikeasti oikeasti treenaamaan :o Näp ei osannutkaan sitä heti!! Ainakin 3 toistoa piti tehdä :o Voi kauhistus  ;D Mutta no, päälle juoksut, sylkkäri ja rengas onnistuvat radassakin :)

Hipardin kanssa ollaan normi viikkotreeneissä päädytty tekemään aika paljon "nollatreeniä" - onnistuneesti! :D Niin ja teinpä tuossa kertana eräänä radalla peräti KAKSI jaakotusta ja aivan vapaaehtoisesti - ja ne TOIMI!!! Tää on ihan uskomatonta! Mä valssaan ja pakkovalssaan, myös kisoissa, ja nyt jopa jaakotankin. <3 Meidän koutsit on ihan huippuja (kiitos Lokkilat & Maisa) ja ryhmä & ryhmähenki vallan mahtava. Oli ihan uskomaton hetki kun tuossa taannoin tajusin, että hei, mun EI tarvitsemalla tarvitse hakemalla hakea koutsausta seuran ulkopuolelta jotta päästäisiin eteenpäin, vaan yhdistyksen tarjoama (liki ilmainen, 80 eur/vuosi sis. talvitreenit) koulutus riittää. eikä vain riitä vaan on monasti myös laadukkaampaakin kuin ns. "kovan rahan" koulutukset. Tää on ihan superia <3

Lopuksi vielä vähän tokoilusta... Riitan ja Hipardin tokot ovat lähteneet kivasti käyntiin ja hip toimi Riitan kanssa todella mukavasti jo ihan ekalla kerralla vaikka ottikin hirmuisesti häiriötä minusta (ei rassu oikein tiennyt kumpaa tässä nyt kuunnellaan ) Oli mahtavaa nähdä kuinka upea on Hipardin motivaatio ja halu työskennellä. <3 Ja mukava nähdä ne kaksi, Hip ja Riitta yhdessä, iloista, rentoa menoa. Toivottavasti työ tulee kantamaan hedelmää kokeisiin asti vielä joskus.

12.7.2011

Ai ku jännää

Ihan itse puhalsin <3

Hyvää syntymäpäivää Rakas!