No, joulukuun treenit Hipin osalta tiivistettynä: Hip oli aivan sairaan makee ja on se vaan huippu taitava koira. Yhteistyösujuu, koirakoulu on purrut, TonTonin treenit on aivan mahtavia & haasteellisia ja Toni on todella taitava kouluttaja sekä tekniikoissa, rytmityksessä että ns. "perusohjauksessa". Ja huippu kivaa on ollut huippu kivassa ryhmässä.
Näpin joulukuun treenit tiivistettynä: Näp oli aivan sairaan makee ja on se vaan huippu taitava koira. Yhteistyösujuu treenimäärään nähden hyvin ja Näp on tautisen nopea :o Salen treenieissä tällä hetkellä keskitytty perusohjaukseen, toki tekniikoitakin käydään läpi ja Sale on kyllä hyvä niitä kouluttamaan. Ja huippu kivaa on ollut huippu kivassa ryhmässä.
Mitäs muuta sitä viime vuodesta sanoisi? No, ei nyt oikein mitään maatamullistavaa tapahtunut. Kukaan ei syntynyt eikä kukaan kuollut (meidän "laumasta" siis). Pikku vittumaisuuksia siellä sun täällä ja ihan hirvittävästi iloa ja onnea sekä hauskoja hetkiä niin perheen, koiruuksien kuin ystävienkin kanssa <3 Agilityn saralla on ollut huippu hauskaa ja ollaan editytty aivan valtavasti, suurin kiitos siitä kuuluu TAKUTien valmennusryhmälle; Lokkiloille, Minnalle, Maisalle ja Tonille, sekä Niinulle, Teemulle ja Elinalle. Hipardin kanssa on niin autuasta mennä ja nauttia sen taitavuudesta.
Näp pieni, joka ei enää ole niin pieni, tai siis pentu, on osoittautunut todelliseksi kultakimpaleeksi. Äärettömän nopea, itsenäinen, sähäkkä ja kuulainen koira. Keväällä aloitettiin vähän höntsäilemään agilityä ja Näp näytti kyllä kyntensä heti. Alkusyksystä alettiin treenaamaan pentuaksaa eikä suunta ainakaan huonompaan ole mennyt. Nyt alkutalvesta ollaan viimeinkin aloitettu siirtyminen "isojen tyttöjen" aksaan, eli aloitettu kontaktien ja pujottelun mukaan otto. Pujottelutreenejä Näpillä on alla vasta 3 tai 4 ja hyvältä näyttää. Puomi on valmis radalle otettavaksi nyt n. 8 treenikerran jälkeen :) Hirmu nopeasti ja helposti on pieni kyllä edistynyt - kiitos siitä kuulunee erittäin laadukkalle (ja näin ollen koiraa säästävälle) treenille. Toki näpin luonnekin siihen vaikuttanee: pienen keskittymiskyky, kontaktihalukkuus ja työmotivaatio on aivan huippu luokkaa ja se koira oikeasti _miettii_ mitä siltä halutaan. Näpin kanssa on mahtavaa tehdä vaikka ihan helppoa se ei ohjaajalle ole, kiitos Näpin nopeuden, se pieni on varjoaankin nopeampi jos vain mahdollista :o Summasummaarum: ensimmäisen elinvuotensa aikana Näpistä on kasvanut todella nopea, estehakuinen ja rataa tehokkaasti lukeva agilitykoiran alku, joka kääntyy pennin päällä ja reagoi ohjaukseen ilmiömäisen hyvin. Että... en oikein voi muuta tehdä kuin onnitella itseäni: suunnitelma on edennyt just eikä melkein niin kuin olen ajatellutkin (tosin, ei sillä että olisin hetkeäkään epäillytkään olevani väärässä. Trust me, I know what I doing, sano :D )
Vuosi vaihtui leppoisissa merkeissä kotosalla. Vähän jännitti etukäteen että mitäköhän Näp raketeista tuumaa "ensimmäisenä" Uutena Vuotenaan (sitä ihan ekaa en mukaan laske, koska silloin Näp oli vielä niin pieni, että olisi joka tapauksessa todennäköisesti nukkunut pennun unta vaikka koko talo olisi sortunut ympäriltä). Turhaan jännitin, hyvinhän se sujui. Nukkui pitää pituuttaan keskellä lattiaa ihan kuten muutkin :)
Vuosi 2012 aloitettiin... ta-daa: agilityn merkeissä :D Suunnattiin Kana-Arenalle T-treeneihin jossa aksailut veti Ruokosen Juha. Oli kivat treenit, ehkä vähän helpot. Toki ajoituksia sai/saa aina hioa paremmaksi, mutta noin pääosin... peurssettiä. Tosin tuohon oli syynä se, että mä näemmä olen kuin olenkin oppinut ennakoivat valssit, Hiphän ne on osannut aina ja helppoja ne ovat Näpillekin. Ja helppoa on Hipille kaikki, eritoten takaakierrot ja puomi-putki erottelu mikä oli ehkä radan "ansa". Näpkin kun jo osaa takaakierrot ja päälle juoksun, niin eipä siinnä Näpinkään kanssa ollut juuri hinkattavaa. Näp pääsi tutustumaan puomi-putki erotteluun ja... no... se tietenkin osasi sen, onhan se Näp :) Niin ja Hipardin kanssa tein twistin! Siis TWISTIN!! Vapaaehtoisesti, keskellä rataa ja... se oli helppoa! Ja rima pysyi ylhäällä!!! Woot-Woot!!! Ja jottei nyt ihan hekutukseksi menisi, niin joo... jos on lyhyt esteväli ja tehtävänä jaakotus, niin siinnä on vielä petrattavaa. :-/ Jenkkikäännös pitkällä estevälillä toimii, mutta lyhyt esteväli ja jaakotus... se vaan on niin taitolaji Hipardin kanssa. No mutta... ei muuta ku reeniä :)
Tokoon ei osallistuttu kuin kuunteluoppilaana, oli kyllä hienoa nähdä taitavia koirakoita treenaamassa siinnä(kin) lajissa. Ja kaikista parasta oli nähdä Routaa. Niin ja Marjaanaa. Oli oikein mukava aloitus tälle vuodelle, ehkäpä paras mahdollinen :)
Näillä kahdella on katseet kohti tulevaisuutta aina <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.