Muutakin kuin hiilareita...

... on Hipardin vatsassa :) Sen osoitti perjantainen ultra. :) Olen niiiiiiiin iloinen. Tällä kertaa ei tarvittu sen kummempia "tiineysoraakkelin" taitoja, ja itseasiassa ultrakin oli oikeastaan turha, sillä jos viimeksi(kin) tiesin että kantava on jo hyvissä ajoin ennen ultraa, niin nyt se oli selvää pässinlihaa; ei minkäänlaisia tiineysoireita, leikki hienosti - ihan vieraan ihmisenkin kanssa ja vieraassa paikassa (no muutamaa päivää ennen ultraa alkoi olla pientä muutosta käyttäytymisessä, johtuen lähinnä luultavasti vatsan koosta) ja se vatsa... Tällä kertaa Hip on varmaan suurempi jo nyt kuin mitä oli viimeksi tiineyden lopussa. Vyötäröä ei ole juuri lainkaan ja vatsa pullottaa huimasti. Ja nisät ovat valtavat. Sitä se "vanhuus" teettää; näkyy tiineyskin selkeämmin kun ei ole enää a) ekaa kertaa pappia kyydissä b) paikat niin timmissä kunnossa kuin "pikku likkana".

Nyt vain toivotaan että kaikki menee hyvin loppuun asti - ja vielä sen jälkeenkin; että saadaan maailmalle terveitä ja mukavia "pikku Hiilareita" ja Hip itse voi hyvin ja palautuu synnytyksestä hyvin (ja nopsaan(kin)). Hipardin laskettu aika on heinäkuun puolenvälin jälkeen, joskus viikolla 29 noin suurin piirtein about (astutuksia kun oli pidemmällä aikavälillä, ja vaikka epäilenkin tietäväni mitkä kerroista olivat juurikin "ne", niin mukavan yllätysmomentin saamme silti, koska varmaksi ei voi tietää. Ihan kuin tämä ei olisi jo muutenkin tarpeeksi jännää ;o) Ja niin... pentublogiakin täytynee viritellä taas henkiin. :)

Pentulaatikko on jo roudattu esille, ja kuten viimeksikin... ei Hip ei siitä piittaa vaan nukkuu mieluummin lattialla edelleen. No, on minulla samanlainen pahvilaatikko jemmassa jollaista viimeksi käytin, jos/kun tämä vaatimaton mamma-koira antaa taas piu-paut somemmille ja "muka mukavammille" viritelmille. Myös muut koirat ovat saaneet jo alkaa totuttelemaan... tai no, ei SLP.ltä kysytty... se vain siirrettiin eri tilaan nukkumaan. Hyvin SLP sen otti, tosin enpä muuta epäillytkään, onhan se herra ehtinyt jo elämänsä aikana kokea monen moista muutosta.

Kyllä jännittää <3 Toivon niin kovasti että pentuja tulisi, sillä Hip on niin mahtava koira ja hyvä periyttäjä, olisi todella surullista jos Hipin jälkeläisiä ei tule enempää - varsinkin nyt kun uroksena on niin mukava ja hieno uros kuin mitä Harald on.

"Iipardeista" mainittakoon sen verran että Routa ja Marjaana malttoivat olla menemättä voi-vottelemaan heti kun lupa oli ja kävivät vielä toisen kerran avoimessa kisaamassa tokon SM-joukkueen merkeissä. Hienostihan sieltä ykköstuli niin että napsahti, ja nyt... nyt tervemenoa voivottelemaan. :)

Näp pieni taasen... Näp pieni sai etuoikeuden osallistua epävirallisiin kisoihin (kun ohjaajan seurakaverit vähän niin kuin pakottivat) Ja onneksi pakottivat sillä... Näp voitti kaksi eri luokkaa ja ta-daa... saatiin molemmista palkinnoksi 10 euron lahjakortit Mustiin ja Mirriin (+ muutakin). Lompakko kiittää :) Takuilla hyvät palkinnot epiksissä(kin) :)

No, tämän lisäksi Näp on ilmoitettu näyttelyyn ja... virallisiin agilitykisoihin :-/ Jänskättää niin etten meinaa housuissani pysyä...  Takkujen iltakisoissa pääsin vihdoista viimein näkemään Näpin ja Roudan sisarpuolen Pirtun, ja... voi vitsit, jos mulla ei olisi Näpiä (ja Hipiä) olisin aikas kade sellaisesta koirasta <3 Aivan mahtava! Ja ihan samanlainen kuin Näp, niin radalla kuin sen ulkopuolellakin.

Tänä viikonloppuna Näpin siskopuolet pääsivät loistamaan agilityn SM-kisoissa, sillä Pirtu ja Tuulia nappasivat 6 sijan ja Lux (Tronic Aluxia) ylsi sijalle 9. Aikas päteviä tyttösiä on Iiro-iskä saanut maailmalle <3

Mutta siis, nyt sormet ja varpaat ristiin ja ylös ja toivotaan parasta että saataisiin näitä lisää, kiitos:

Hipardin käsitys pentujen hoitoon sopivasta paikasta ;) Ei ole mikään "prinsessa" ei ;)

Ja loppujen lopuksi sillä pentulaatikolla edes mitään käyttöä olisi ollutkaan...

Ulkoilua n. 3 vko iässä.

viimeiset yhteiset päikkärit saman katon alla ja saman ruokakupin äärellä.