Hurja-Hip

Do diin, josko jaksaisi vähän päivittää blogia... viikko ollut (taas) sellaista kiitoa ettei ole juuri hengähtämään ehtinyt, mutta, mutta... kuolema kuittaa univelat, sano ;o Anyway, Hipardin kanssa käytiin viime lauantaina Hyvinkäällä kisaamassa; hyviä ratoja, laihoja tuloksia. Pistän tämän "cheerleaderin" poissaolon piikkiin ;o Olimme tällä erää matkassa "tyttö ja BeeCee:t" kokoonpanolla ja jo menomatka kisapaikalle tuotti tuskaa; olin nimittäin vielä lauantainakin (vaikka "aamulla" heräsin vasta n. 1030) edelleen niin puhki viikon "perseilyistä", että silmät alkoivat lumpsua kesken ajon uhkaavasti. No ei siinnä muu auttanut kuin kurvaista sivuun ja todeta että nyt nukutaan - voi olla että myöhästytään ekasta kisasta siksi, mutta tällä menolla ei tulla selviämään kumpaankaan starttiin ehjänä. Pikku torkkujen jälkeen taas matkaan ja kisapaikalle kerkesin juuri ajoissa vaikka geimit olivat n. 15 min etuajassa :) Hipardi onneksi lähti vasta luokan puolessavälissä, joten mitään hengenhätää ei ollut.

Eka rata loppui ennen kuin alkoikaan. Jostain syystä Hip hiippaili ensimmäisen esteen ohi perässäni. Koska tuon tempun jälkeen on aivan sama mitä tekee, kävin istuttamassa sen takaisin lähtöön -> eli HYL siitä. Rata meni kokolailla ok, alussa tuli pieni aivopieru - varmaan siinnä vähän harmittelin tuota kättelyssä hyllyttämistä. Loppu rata suht hyvin, ei mitään huippu osaamista (ohjaajalta), mutta ei nyt katastrofiakaan. Ihan hyvä veto, harmi tuota lähdön "tilastopoikkeamaa", mutta näitähän nyt sattuu itse kullekin.

Jälkimmäinen rata oli supersiisti!!! Tosi ehjä ja hyvä suoritus johon olen 99,9% tyytyväinen. Tuon 0,1% tyytyväisyydestä vähentää yksi kappale vääriä putken päitä - mutta toisaalta... sillä tavoin saatiin tehtyä hieman haastavampi rata :D Oli tosi hyvä fiilis maaliin tullessa, ja niin oli Hipardillakin - se oikein säteili <3 Mun pieni Hip <3

Hipardin pujotteluvauhti sai yleisöä taas kohahtamaan, omaa mieltäni lämmitti hienosti sujuneet leikkaukset, vekit ja päälle juoksut :) Hyvä Hip! Hyvä minä! Huikean nopsia ja rentoja ratoja tehtiin, ja Hip toimii kuin ajatus. Välillä joudun oikein miettimään, että miten ihmeessä Hip voi olla noin hyvä? Miten se voi osata kaiken ja tietää kaiken? Ja kuinka paljon se radalla minulle antaa? Ja sitten huomaan jotta niinpä niin... Hipardihan on mun koira ja minä olen sen kouluttanut :) Ja jokaisella on juuri sellainen koira jonka ansaitseekin :)

Rakas <3