tiistai 8. kesäkuuta 2010

Uskontunnustus

Sunnuntaina siis jatkettiin treenejä "Garrettin tapaan" Hervannassa. Olin lauantaista tosin niin täpinöissäni, että oli ihan pakko testailla kotona vielä välistä vetoja ja valsseja ja olin ihan et WoW!! Mä siis valssaan :o Ja Hip tulee valssissa just siihen suuntaan mihin haluan eikä aja pahki! Mieletöntä!!! Siis voiko tää olla näin helppoo?

Sunnuntaina tehtiin serpentiiniä joka oli Hipardille helppo: teki hienoa suoritusta vaikken aina ollutkaan ajoituksessani ihan oikeassa kohdin ja silloin kun ajoitus pelitti täydellisesti Hip oli tietenkin vielä parempi :) Takaa kierto+päälle juoksut taas... no, en ajatellut niiden olevan mikään "juttu", koska talvella Heinin treeneissä niitä Hipardille tehtiin ja se tuntui olevan niissä luonnonlahjakkuus ts. päälle juoksu ei ollut sille mikään ongelma vaikka ihmisnuolesta tulee surutta läpi niin että soi. No mutta, ei ne sit kuitenkaan pelittäneet :o Ei sen päälle juoksun kanssa mitään mutta ne takaa kierrot :o :o :o Mulla oli koko harkan ajan tunne että täs ei oo kaik niinku pitäisi - ja en tiedä mikä ihmeen vaisto se miul on, sillä kotona kun testasin niin...ta-daa: se oli se "potku"!!! Hipardia ei pidä potkia koska sillä ON esteiden välillekin "arvo" ts. takaa kierto + päälle juoksut ohjataan Hipardilla "valmiina Garrettina".

Tuo kurssi kyllä tuntui selittävän ja avaavan monta solmua. Kärjistettynä kai vois asian ilmaista jotenkin niin että Hip on koulutettu "jenkiksi", mutta ohjausta on yritetty tehdä "euroksi". Ja sit menee pieleen. Niin kuin esim. nuo valssit. Kun olen pohtinut pääni puhki että mikä niissä voi olla? Kuitenkin olen Hiaprdille valssin opettanut ja alkuun niitä käyttänytkin ja SLP:n kanssa valssit eivät olleet mikään ongelma. No okei - onhan Hipin vauhti "hieman" eri kuin SLP:n, mutta kun ei kaikki selity silläkään, sillä mun nähdäkseni Hip hyppää kulma ja ukari valssit aivan väärään suuntaan ja suorilla valsseilla se ottaa herkästi kieltoja. Eikä mikään muutu vaikka kuinka treenaisi, oikeastaan päinvastoin.

Sama ilmiö näkyy jaakotuksessa; alkuun toimi hyvin ja mitä enemmän niitä tehtiin, sitä huonommaksi ne muuttuivat. Ja se ihmisnuoli nyt on ihan oma lukunsa :( "Tiukkis" treenillä Hipardin saa tekemään ehkä yhden ihmisnuolen oikein ja sit taas... läpi niin että soi. Tuntuu että pitäisi kiskoa Hipiltä pää irti ennen kuin se suostuisi taipumaan ihmisnuoleen. Ja sit kuitenkin... jossain toisessa tilanteessa se antaa saman tyyppisen liikkeen täysin ilmaiseksi :o

No, tuon kurssin jälkeen luulen - ja uskon, sillä "kotikokeet" ovat olleet positiivisia, että pitkälti syy saattaa olla siinnä että olen käyttänyt ja käytän Hipardilla "reinforcement zone:a" ja se tapa eroaa "valtavirrasta". En toki aivan "puritaanisesti", mutta pääasiallisesti olen käyttänyt Susanin "teesejä" vahvisteiden ja palkkauksen kanssa. Samoin "your choice" treenit on ollut suht vahvasti mukana ja Hipardin perustreeninä alussa on ollut boxi. Ja oikeastaan koko alun perustreeni painottui "reinforcement zonen" sääntöjen opetteluun ja arvon antamiselle myös esteiden väleille. Ja koska oon lepsu, niin onpa tullut käytettyä "screw up cookietakin" ;)

Ja ennen kaikkea: koiran tasapaino! Drive vs. balance, drive vs. control!!

Sain Garrettista kyllä todella positiivisen kuvan ja pidin kovasti siitä miltä hänen asenteensa koiraa ja koulutusta kohtaan tuntuivat sekä hurjan suuresta "koiraystävällisyydestä", joka tulee selkeimmin esiin agility treenauksen ja pujottelutreenin aloitusikäkysymyksessä. Vaikken nyt ihan "Garret-hihhuliksi" ala (en voi koska Susanin metodeista monet on mun viitsimiselle liikaa - en jaksa olla niin pikkutarkka), niin joo, kyllä jonkinlaiseen "Garrett-uskontoon" olen liittynyt. Susanin "teesit" ensinnäkin toimivat Hipardilla aivan sairaan hyvin, ohjaus oli nopeasti ja helposti sisäistettävissä (sekä koira että ohjaaja - ennen kaikkea ohjaaja), ohjaus oli koiralle täysin loogista ja muutoinkin se "juttu" vain tuntui niin omalta. Jotenkin tuntui että omat ajatukseni menevät Susanin ajatusten kanssa niin monessa kohdin yhteen että tässä on ihminen jonka neuvot ja ohjeet todennäköisesti sopivat minulle ja minun ideologiaani.

Vaikka viikonlopun koulutus olikin suunniteltu pääasiallisesti melko taitaville koirille, oli luennon anti todella hyödyllistä myös pennun/aloittelijan kantilta mm. motivoinnin, ohjaussääntöjen sekä esteopetuksen suhteen. Eli mukaan tarttui tosi paljon "tavaraa" myös sitä seuraavaa agility-tykkiä varten :)

No mutta, nyt pitäisi ehtiä käymään läpi vielä DVD-maratoni (Garrettin ja Derretin tuotantoa) ja torstaina päästäänkin sit taas treenaamaan oivallisessa koutsauksessa :)
ja ehkä mä kotonakin treenaan jotain mikäli vain ehdin - nyt on purrut treenikärpänen taas niin kovaa että ollaan tämä alkuviikko treenattu ihan apinan raivolla - ainakin 2 minuuttia per päivä ;) Hurjaa hinkkaamista :D




Jotain junnu-harkkaa T-leirillä Hiidenhelmessä joskus männä vuosina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.