Torstain lasten siivet kantaa...

... aina kaukomaille asti. "Hiilarit" matkasivat uusiin koteihinsa 6/7 tasan kaksi viikkoa sitten, "Italianpoika" Cap sai viettää äitinsä helmoissa(?) muutaman lisäpäivän. Todellisuudessa Capin lisäpäivät täyttyivät kylläkin äidin helmojen sijasta ahkeralla reissaamisella ja sosiaalistamisella - tuleva tokokoira Cap pääsi nimittäin tutustumaan jo ihan agilitykisojen tunnelmaan (ja turha nyt kenenkään on repiä peliverkkareitaan siitä että viedään rokottamattomia pentuja kisapaikoille... EI muuten viety - Cap oli jo hyvinkin rokotettu ja omasi passit ja kaikki, kuten myös Puolan poika Rocky ;))

Viimeisellä viikolla pennuilla oli aika kiirus viikko, oli sirutusta, eläinlääkärin tarkastusta, pentutestausta ja silmäpeilausta - osalla pennuista todettiin peilauksessa cea, ja tämän joutuu ottamaan sitten huomioon jatkojalostuksessa. Pennelit olivat "aikas" vilkkaita ja vauhdikkaita otuksia, ja uusissa kodeissa riittää varmaan puuhaa näiden pentujen viihdyttämisessä :)

Onnellista pentuaikaa Rockylle, Capille, Ysille, By`lle, Kelpolle, Kappalle ja Riolle ohjaajineen. Nauttikaa timanteistanne; hikeä, verta ja kyyneleitä saattaa mahtua treeni kuvioihin alkuvaiheessa, mutta hyvä ja helppo harvemmin mahtuu samaan lauseeseen ja lopussa kiitos seisoo :)

Tarkemmat tiedot pennuista lisätään hieman myöhemmin (kun eihän tämän "kotoa pois tiedotteeseenkaan mennyt kuin 2 viikkoa... ;)) Tässä vielä kuvia viimeiseltä viikolta "Hiilarilandiasta".

Hip on kuntoutunut tiineydestä ja imetyksestä, jälleen kerran, erinomaisesti. Fyssarilla toki käytiin ja pientä jumia tietysti nyt oli, kyllähän 7 pennun kantaminen pienikokoiselle nartulle kova urakka oli. Mutta erinomaisen ällistyttävän hyvässä kunnossa "työmääräänsä" nähden, semminkin kun Hipardikaan ei enää mikään nuori tyttönen ole. Treenailua aloiteltu jo pikku hiljaa, ja voi että... ei ollut hipin kanssa aksaaminen todellakaan niin mahtavaa mitä muistelin - se oli VIELÄ mahtavampaa! Ihana Hip, kyllä on ollut ikävä sen kanssa työskentelyä, ei voi koira juuri täydellisempi olla kuin mitä Hip on. Katsotaan nyt kirmataanko vielä kisakentilläkin jopa tämän vuoden aikana... ken tietää :)

Näp on saanut kisata ja treenata sydämensä kyllyydestä. Jaakon luona käytiin yksärillä ja kommenttina oli "Herranjumala mikä sieltä tuli" ;D Kisaaminenkin on sujunut ihan kivasti vaikkei tulostaulu sitä kerrokaan, mutta siis... odotetulla tavalla. Kesken on ja nyt on testattu jotakuinkin kaikki mahdollinen ja tiedetään mitä kaikkea tullaan tarvitsemaan. Näp jää siis ainakin syksyn ajaksi kisatauolle ja keskittyy treenaamiseen (ja ohjaaja keskittyy kans ;)). Viikkotreenien ja alueellisen valmennuksen lisäksi syksyllä tulee mukaan kuvioihin "Timantti-Tiimin" valmennukset joita odotan enemmän kuin innolla!

Hipin "mammaloma" osui kyllä sopivaan koloon: oli aikaa kisata ja keskittyä Näpiin ja luoda sille kunnollinen treenisuunnitelma & testailla koiraa. Ilokseni "testailut" osoittivat sen minkä jo tiesinkin: tästä pikku eläimestä tulee vielä SUPER. Ei tänään, ei ensi viikolla, ei ehkä ensi vuonnakaan, mutta ah, kun tuon vauhdin ja moottorin saan tämän(kin) otuksen kohdalla valjastettua ja yhteistyö toimimaan, tulee Näpistä emänsä veroinen agiliitäjä, todennäköisesti jopa parempikin (mutta aikaa ja tupakkaa se vie ;))