Takkujen kisoissa ei onni suosinut - tehtiin aika huikeita vetoja, varsinkin viimeisellä radalla, mutta tuloslista 10-hyl-5. Pikkasen meinasi alkaa kasvamaan lerssiotsaan, mutta kyllä se siitä sit laski eikä auttanut muu kuin katsoa peiliin. Ja muistaa, että _muutoin_ radat olivat jäätävät.
Keskiviikkona 15.5. poikettiin Forssaan iltakisoihin. Ja... sillä radalla RUNNOIN nollan. Päätin että *tana, nythän se tehdään ja piste. Ja niin tehtiin. Ei maailman kauneinta menoa, mutta no, tämä on agilityä, ei taitoluistelua... Nopien nolla voittaa, ei kaunein ;) Ja se _ylivoimaisen_ nopien nollahan sit taottiin. Ja näin tuli Näp-pienestä Tokaluokkalainen :)
Ensimmäiset kakkosen kisat olivatkin jo viikonloppuna. Tuomarina näissä aivan uusi tuttavuus: Moilasen Mika. Radat olivat melkoisen vaikeita (varsinkin seuraavan päivän 3-luokan ratoihin verrattuna) yhdistelmälle nopea koira ja ei-niin-nopea-ohjaaja. Ihanneaika oli huippuväljä, mutta se kun taas ei meitä hyödytä. No, hyllyiksi menivät, tosin hieman yllättävissä kohdin ja itseasiassa ne vaikeimmat kohdat onnistui just eikä melkein.
Seuraavana kisaamisvuorossa olikin Hip. Sunnuntaina jatkettiin Moilasen 3-luokan radoilla, jotka tosiaan olivat ihan järkyn helppoja, mutta meille parina mahdottomia... mä kun en tod. pääse juoksemaan lähellekkään samaa vauhtia kuin Hip. Hypäri olikin sit jo haastavampi, ja se sopi meille paremmin, ja itseasiasssa oli varsin hyväntuntuinen rata, mutta pikku mokailu muutti päivän tripla hyllyksi.
Tämän viikon keskiviikkona kisattiin Tamskin kisoissa Kokkosen ja Savioijan huippu kivoilla radoilla. Kokkosen rata hyllytettiin kohdassa jota en vain nähnyt tulevan, tosin oli joku rima alla ja keinulta nousu virhe joten... Saviojan radalta maaliin tuloksella 10, tämä oli kokonaisuudessaan mielestäni huonompi setti kuin Kokkosen rata, mutta ei mikään superpaska. Ja... Hip ei liukastellut vaikka tallin lattia märkä olikin. Ja oli kyllä kiva vetää Hipiäisen kanssa, on se vaan niin IhQ :)
Torstaina jatkettiin taas Näpin kanssa. Eka rata hyllytettiin heti kättelyssä kun Näp lähti liikkeelle kuin heteka rakettimoottorilla ja "hieman" irtosi :) Muutoin ihan mielettömän hieno rata, kyllä vähän harmitti. Jälkimmäinen rata tuntui tosi vaikealta, eikä odotukset todellakaan ollut korkealla: rataan tutustumisen jälkeen mulla ei ollut lainkaan päätettynä miten radan ohjaan ja startattiin kuitenkin jo neljäntenä... Siinnä sit päätin että no meni syteen tai saveen... ei tästä kuitenkaan huikeaa suoritusta tule....
Vaan tulihan siitä!!! NOLLA!! VOITTO!!! Ja aivan jäätävä rata!!! Olen edelleen aivan pölmistynyt... miten tämä voi olla mahdollista? Vuosi sitten kun aloimme treenaamaan, ajattelin että tämän koiran kanssa viihdytään 1-luokassa todella pitkään ennen ainuttakaan tulosta, ja nyt se on jo kakkosissa. Ja sieltäkin jo eka LuVa :o
Mykistävä pieni eläin :)
Kuva Juha Karimäki. Rajaräyhä.fi |