No mutta, onneksi ilmat ovat sen verran inhimillistyneet, että voitiin ylipäätänsä treenailla ja niinpä aloinkin työstämään leirin aikana syntyneitä ajatuksia teoiksi ;) Eli jonkun verran häiriötreeniä, ulkokulmia ja loppusuoria, semmoisia 3x3min treenejä per päivä (juu, on rankkaa ;)) . Tosi hyvin Hip lähti vastaamaan treeniin, ja vaikka toki tiedänkin Hipardin olevan huippu taitava ja fiksu eläin, ja tiedän että treeni suunnitelmani oli huolella työstetty, niin täytyy kyllä myöntää hämmästyneeni itsekin kuinka nopeasti se "osti" myymäni "tuotteet". Loppusuora oli ainoa missä jouduin käyttämään "myyntipuhetta" kun harjoitusta vaikeutettiin, häiriöesteet suoran sivuilla meinasi olla Hipardille hiukan liikaa koska se taittaa niin halusta kohti ohjaajaa. Vaan "keep it simple", tarkemmin sanottuna Jontten & Jessican opit käyttöön "väärässä lajissa" ja, kuten Mertaranta sanoisi: se oli siinnä. Perjantaina kävin hallilla testaamassa loppusuoraa seinää kohti ja toimi sielläkin vaikkei toki vielä ollut yhtä näyttävä kuin ulkotiloissa :)
Ulkokulmat olivat "pala kakkua" ja muutaman "baby toiston" jälkeen sai siinnäkin edetä vauhdilla. Kolmannella treenikerralla Hip veti jo n. 6m estevälein olevat ulkokulmat täysin itsenäisesti ja neljännellä treenikerralla sovelsin ulkokulmaoppeja myös serpentiiniin ja... no voi jeesus! Hip suoritti 4 aidan serpentiinin _pelkillä_ sanallisilla käskyillä. Ei jestas tuo koira on kone!
Työstettiin - lähinnä ohjaajalle siis, myös takaa kierto päälle juoksuja sekä välistä vetoja & sylkkäreitä. Loppuviikoin häiriötreeneissä kaikkia em. juttuja sikin sokin ja hienosti meni :) Ollaan me kyl hyviä ja Hip niiiiiiiin <3 <3
Perjantaina käytiin Päivillä treenaamassa melkoisen vauhdikasta rataa (no joo, Hipardin kanssa kaikki radat ovat vauhdikkaita, mutta viittasin siis rataprofiiliin joka mahdollisti - tai pakotti, kuinka vaan, lähetä ja vastaanota tyylin. Muuta en kyl oikeastaan olisi edes ehtinyt tehdäkään :o ) Hip oli, yllätys, yllätys, melkoinen ohjus ja aivan huippu pätevä. Rimat pysyi kivasti ylhäällä ja kesit hienosti jopa okserilla leikkaamisen vaikka sitä jännitinkin. Ahdas leikkaus muurilla oli mulle hankala kun en meinannut saada omaa rytmiä toimimaan, mutta loppujen lopuksi ko. kohta oli itseasiassa parempi vastaanottona ja Hip kesti hienosti häiriön myös muurilla :)
Hipsu oli niin hieno ja treenit niin kertakaikkisen mukavat että oikein harmitti lopettaa :( No mutta, toisella kertaa jatketaan.
Lauantai päivä menikin minulta myös agilityn merkeissä: tällä kertaa tosin kentänlaidalla, eli Herwoodissa hilpeässä joukossa talkoillen :D Oli tosi kiva päivä mukavassa seurassa, ja mukavaa oli katsella treenikavereiden hienoja ratasuorituksia! Maija tempas Remon kanssa hienon nollan ja siirtyi "isojen poikien luokkaan" ja Siiri & Riesu.... Ei jestas mikä pari: vasta muutama viikko sitten nousivat kolmosiin (ollen sitä ennen kakkosissa jotain sekunnin :o No joo, ehkä kaksi) ja hitto vie vetivät nollaVOITON!!! Siia aivan mielettömän upeaa, olen niin iloinen ja ylpeä heidän saavutuksistaan - ja on aivan sairaan hienoa että ovat meidän treenikumppaneina :) (ollaan nääs silloin itsekin melkein sukua julkkiksille ;))
Sunnuntaina Hipardin piti startata PiirM-joukkueessa TAKUTien väreissä, vaan eipä sit startattukaan sattuneista syistä :( :( Ohuesti harmitti se, mutta ei voi mitn; aina ei vaan elämässä voi saada kaikkee mitä haluu, ei ees joka kerta, ja toisaalta, mun reissuni Vantaalle kuitenkin kruunasi päivän mitä parhaiten :) Oltiin Samun kans meinaan ihan huippupäteviä, taidetaan vaihtaa kohta päivätyömme ;o
Hip & veljet liitää
kuvat Antti & Liisa Männistö
neiti Hip puomilla
Joku keinulla
Capo kepittää
Perhana näitä meinaa erottaa kuvissa. No ei kyl livenäkään, nimim: kuuluisia lausahduksia - "no kyllä MINÄ Hipardin ja Io:n erotan" ;D Tai ainakin melkein kai :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.