 |
| Tästä se lähti... |
 |
| ...ja tähän on jo päädytty. :) |
Näpsän kanssa käytiin keräämässä kokemusta Forssassa aksailun merkeissä, eli hyllylautoja tuleville palkinnoille. Radat meni aivan reisille ja mietin että mitä tää tämmöinen nyt on? Kun kyse oli vain siitä että... en vaan ohjannut tai jotain. Sama homma oli jo perjantaina valmennusryhmän treeneissä: tehtiin ratatreeniä. No radalla oli pituutta 27 esteen verran, mutta mun mielestä oli tosi helppo ja kyllähän me se läpi rämmittiin... mutta paino sanalla rämmittiin. Kokoajan oli jotenkin vääntämisen tuntu ja koiraa sai kalastella (eli radan läpi meno oli kyllä puhtaasti hyvän koiran ansiota, ei minun). No, sunnuntai aamuna se sitten selvisikin että miksi oli vähän "lumiukko-olo"... kaktus kurkussa jnp. :-/ Siinnä olotilassa (eikä sen esiasteissa) kuuraketin puikoissa pysytä.
Hiilarit on päivä päivältä kahj.... siis kauniimpia ja viisaampia ja kiltimpiä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.