Joka äidin unelmatyökalu - Husky-Hepardi :)

Niin, meidän taloudessahan on koirille tasan neljä sääntöä:

1. pitää osata poistua
2. pitää osata noutaa
3. pitää osata nostaa esineitä
4. pitää osata VETÄÄ!!!

Ja koska Hip on Hip, se paitsi osaa nämä kaikki, se tietenkin osaa ne paremmin kuin loistavasti :) Eli, nyt pitää vaan ohjaajan (minun) osata hyödyntää näitä Hipardin mahtavia taitoja - ja minähän osaan, koska olen saanut syntymälahjaksi jotakuinkin ehtymättömän kätevyyden ja kekseliäisyyden, heh :)

Joten... niin, se ainoa asia mitä Hip ei osaa, on kävely hihnassa sillee sivityneesti : / No mutta, koska en minäkään niin järin sivistynyt ole, mutta omaan maalaisjärkeä senkin edestä, niin tämän "ongelman" tietenkin olen ratkaissut niin ettei Hipiä tarvitse pitää hihnassa, helppoa kun sen osaa ;o No, vaunulenkeillä talvisessa kaupungissa en jotenkin tuntenut oloani kotosaksi mikäli Hip on irti ja sen seurauksena oli kipiä olkapää ja armoton *tus. Varsinkin kun kärrit juuttui lumihankeen ja kaikki oli huonosti. Pari lenkkiä tehtiin hien ja kirosanojen virratessa, kunnes näin valon: minullahan ON KOULUTETTU VETOKOIRA!! Mitä hittoa MINÄ teen kaiken työn kun on "orjakin" olemassa?

Tuumasta toimeen ja lopputulos näyttää tältä:

 

  

Huomatkaa "mucherin" pitkä askel - tässä vauhdissa ei todellakaan enää tuupata :)

Saa laittaa isäntäkin tossu toisen eteen :)

  

  

Tyytyväinen kyytiläinen :)

Ja loppuun huomautus: ÄLÄ KOKEILE TÄTÄ KOTONA ellei sinulla ole KOULUTETTUA ja TREENATTUA sekä HALLINNASSA OLEVAA vetokoiraa! 

Valjaissa ja vetoliinassa oleva koira EI ole fyysisesti ohjaajan hallittavissa vaan koiran on TOTELTAVA SANALLISIA KÄSKYJÄ EHDOTTOMASTI - mikään "sinnepäin" tekeminen EI RIITÄ!

Lisäksi koiran TULEE OLLA fyysisesti  terve, hyväkuntoinen ja TREENATTU nimenomaan vetämiseen. 

Ja tietenkin, jos ja kun "kuorma" on näinkin kallisarvoinen kuin tässä kuvasarjassa, pitää myös koiran hermorakenteen olla huippuluokkaa - mitään ei saa säpsyä, ei pelätä, ei hölmöillä... ylipäätänsä ei saa reagoida mihinkään muuhun kuin ohjaajan käskyihin. 

"Pientä" esimerkkiä hallinnasta:

 loppuun nauruhermojen kutkuttelua -näin voi käydä kun saa mitä tilaa :)