"Röde" Hip

Punainen paholainen, "Röde Hip", kirmaili sunnuntaina hillitöntä haipakkaa hyppärillä ja agiradalla Hyvinkäällä. Radat olivat arvon tuomareiden Annen (hyppis) ja Siwan (agi), käsialaa ja todella virtaavia ja hauskoja ratoja; haastavia kohtia riitti, mutta koira sai luukuttaa aivan täysillä - tämä on sitä agilityä parhaimmillaan :) Ja vielä paremmaksi kisapäivän teki Hipardin hienot suoritukset sekä mahtavat kannustusjoukot: Sami & Pygmi. Ja todella mukava oli nähdä piiitkästä, piiiiitkästä aikaa Joonaa ja Hupiakin :)

Kisakimara alkoi Annen hyppärillä jossa alku meni kokolailla täysin käteen : /  Koitin niistää (tai jotain) 2 esteelle ja jäin sit torsottamaan liian pitkäksi aikaa -> kielto 3 esteeltä -> yli mutta laskeutui väärään suuntaan -> improvisaatio -> Hip pelasti -> matka jatkui mutta en mä enää oikein kartalle päässyt mukaan. Hyl siis tulokseksi. Mutta kyllä hyviäkin kohtia oli - en vaan muista mitä ;) No ehkä se, että päästiin kuitenkin maaliin asti koko rata ja voimakkaasta häiriöinnisäni huolimatta Hip piti rimat ylhäällä -> taas sain miettiä että kuinkahan lyömätön tuo pieni koira olisikaan jollakin taitavalla ja hyvin liikkuvalla ohjaajalla kun se on minunkin ohjauksellani noin hyvä? Tosin... minähän Hipardin olen kouluttanut, ei se "ilmaiseksi" noita taitojaan ole antanut eikä anna.

Niin ja hyvää oli myös se, että nyt tiedän minkä ohjaustekniikan kohdalle laitan minkäkin "merkin" treenisuunnitelmassa (mikä ohjaus ja mikä merkki... no, en taida sitä tässä kertoa ;) Kysyä toki saa, ja voi olla että jopa vastaankin. Ehkä. ;))

No mutta jatkettiin Jalosen tuomaroimalle agiradalle ja jälleen edessä oli todella virtaava ja vauhdikas rata jossa muutama kinkkisempi kohta. Alkuun valitsin "pisaran", lähinnä siitä syystä että se oli ainoa vaihtoehto jolla pääsin haluamaani pisteeseen esteelle nro 4. viedessä sekä linjaamaan oikein 5 & 6 esteet. Alku sujuikin tosi hienosti! Samoin selvitettiin pituuden jälkeinen "putkiansa" puhtain paperein kuin myös melko haastavaksi osoittautunut pujotteluun meno. Ja tultiinkin näin ollen nollalla maaliin - tosin henkisellä sellaisella, sillä kun haastavat kohdat sujuu kuin rasvattu, niin mitä silloin tahtoo tapahtua? Niinpä niin, virhe helpossa kohdassa :( Keinun jälkeisellä putkella ylimääräinen pyörähdys, eikä Siwa armahtanut edes (tai juuri siksi ;)) vaikka oli oma seuratoveri radalla menossa: käsi nousi ja tuloksella 5 maaliin ja sijaluvulle 6.

Tokihan se nolla olisi ollut kiva mukaan saada, mutta en silti ollut pettynyt; Hipardi oli niin kertakaikkisen upea eläin! Mun linjat, vekit ja leikkaukset sujuivat loistavasti ja pyöräytinpä radalle pari valssiakin :o Kontaktit toimivat ja olivat tautisen nopsat, myös kontakteilta irtoamiset aivan huippu kamaa :) Ja ihan parasta oli se että taas pääsin pistämään merkkejä ohjaustekniikoiden perään treenisuunnitelmaan ja kuva Näp-pienen tulevasta treeniohjelmasta kirkastui; nyt tiedän mitä teen Näpin kanssa toisin. (mitäkö? Jaa, a - enpä taida sitä tässä kertoa. Kysyä toki voi, ehkä jopa vastaankin ;))

Todella ihana ja hauska kisapäivä kera rakkaiden <3 Ja Pygmistä on kasvanut todellinen "agitaapero" ja reissumukelo, kuin myös Näppärästä Näpänderistäkin :)

Niin tuo "Röde Hip"... niin, Hipardin isähän, ja Näpänderin isoisä, on kuulu paimenkoira ja jalostusuros Eryri Roi, joka tunnetaan myös nimellä "Röde Roi" tai "Red Roi", kielestä riippuen. Tämä intensiivinen, voimakasluonteinen uroshan on, kuten lempinimestä voinee päätellä, väriltään punainen. Tarkemmin sanottuna red tricolour - punainen trikki. No, Hip peri isältään ulkonäköönsä tricolourin, mutta "tavallisena" kolmivärinä. Luonteen ja ominaisuuksien puolella tulee isän perimä ulkonäköä enemmän esiin - aina näihin päiviin asti siis. Nyt syksyn/talven aikana punainen väri, jota Hipardin kallossa on toki aina ollut, on alkanut puskea esiin oikein todenteolla. Aiemmin punaista näkyi vain pohjavillassa ja mustan taittumisena "karhunmustan" suuntaan, mutta nyt... nyt on Hipardin päälaki täynnä punaruskeaa karvaa ja punaisuuden näkee heikommassakin valossa. Jännä nähdä punertuuko Hip vielä lisää vanhetessaan (juu siis, ei, ei siitä punaista trikkiä tule, vaan että saako lisää punaisen sävyä mustat osat tulevaisuudessa). Ja vielä jännempää on seurata punkeeko punainen sittenkin myös Routaan ja Näpiin mukaan? "Iipardeissahan" Iiro-iskä periytti voimakkaasti omaa väriään, mikä oli jopa hieman yllätys sillä Roin linjasta on tullut yleensä tummaa pentua. Vähän veikkaan kyllä ettei Roudassa ja Näpissä tulla näkemään punaista muulloin kuin juoksun yhteydessä, mutta ans kattoo ny - voinhan minä olla väärässäkin. Kerrankin ;)

Näp-pientä kehuttiin jälleen kerran Parsoniksi. Kehuttiin Parsoniksi, eikä mollattu russeliksi syystä että meidän kesän koutsin, TonTonin, parson Maisaa Niinu kehui parhaaksi ikinä näkemäkseen minikoiraksi - eikä syyttä :)  Ei siis yhtään hävetä omata Maisan kopio :)

Eryri Roi - Hipardin paras iskä