He-hee... jokunen aika sitten seuraava tilanne olisi kuulostanut mahdottomuudelta: tarjolla olisi ollut Niinun (Niina-Liina Linna) valmennusryhmän aksatreenejä Nokialla, ja mitä teenkään minä? Lähden Keravalle tokoilemaan :P!!!
Että ei se ole ohi. Ihmeiden aika. :o
No joo, tunnustetaan, ei tässä nyt ihan "vapaaehtoisesti" aksaa (ja n.100km ajoa) vaihdettu tokoon (ja 270km ajoa); pari painavaa syytä vaihtoi aksan tokoiluksi. Systä painavempi oli tietenkin T-teamin loistava poppoo - on aina niin mahtista treenata "heimolaisten" seurassa. Ja se kevyempi syy oli Näp Näppärä, tietenkin. Ts. Aksoja tulee ja aksoja menee, samaa tahtia kuin linja-autoja, mutta Näp on pentu vain kerran, joten silloin kun on mahdollista saada huippu sossuttamista, loistavia neuvoja pentutreeneihin yms. pitkäntähtäimen hyötyä (jota ei voi ikinä enää saada takaisin), silloin valitaan se.
Ja tosi hyödyllinen reissu olikin! Saatiin hyvät vinkit ja ajatusten vaihdot mm. noutoon, käden häivyttämisestä nyt puhumattakaan ;D Ja itse treenit sujuivat Näpin osalta vallan mainiosti - sillä alkaa olla "heteroliikkeet" jo aikas hyvin kasassa ja mm. ruudun pieni osoitti osaavansa mennen tullen :o :o Olin aivan häkeltynyt - Näp todellakin osaa jo aivan kaiken! Mieletöntä!
Paikalla olot ryhmässä sujuivat tosi hienosti ja hyvin malttoi pysyä skarppina aloillaan liikkurin puikkelehtiessa rivistössä. Seuraaminen oli edistynyt hienosti ja tällä viikolla kotitreeneissä se saatiinkin jo tosi mallikkaaksi - Näpänderillä alkaa olla siis ALO-liikkeet jo huolestuttavan hyvin kasassa treeni määrään nähden :o (kuka kumma sitä käy treenaamassa täällä öisin? Vai ihanko totta nuo DVD:t ovat näin tehokkaita opetusvälineitä? ;D)
Parasta oli kuitenkin/tietenkin Näpin hieno keskittymiskyky ja halu tehdä asioita mun kanssani. Tällä kertaa treenattiin parkkihallin keskiosassa, eli häiriötä oli huomattavasti viime kertaista enemmän - ja silti Näp malttoi tehdä omaa treeniään todella hienosti! Enää ei ottanut ihmisistäkään juuri mitään häiriötä (siis liikkeiden välillä hilppasee hanakasti lällytettäväksi, mutta ei puhettakaan että kesken tehtävän touhuttaisiin mitään muuta)
Treenien jälkeen käytiin tekemässä vielä lenkki Keravalla ja jäätiin mm. junan alle. Tosin siinnä oli rautatiesilta välissä ;D Näpänderiä ei tuollaiset pikku jutut hetkauttaneet mihinkään suuntaan <3 Mielettömän hieno otus tuo pentu kyllä on - kotona tosi helppo ja rauhallinen mutta tehdessään töitä... tekee 110 lasissa! Ja kaveri on just ja just 4kk "vanha" :o Toinen todella häkellyttävä asia on Näpsän motorinen kehitys - on huikeaa miten varmasti noin nuori pentu osaa ja voi liikkua ja kuinka mieletön onkaan sen tasapaino ja kyky käyttää kroppaansa. Tässä eräänä päivänä sain nimittäin huomata että yks kaks mulla oli bordercollie olkapäällä :o En edes tajunnut mitä tapahtui, touhusin Pygmin kanssa ja Nä kai halusi osallistua puuhaan. Hups! Ei hypännyt yllättäen syliin vaan suoraan olkapäälle seisomaan :o Mitä lie kissaa risteytetty sekaan...
perjantai 25. helmikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.