(Lähinnä) aksailua

Se on kuulkaas kesä ny! Ja kesäaksailua ts. kiirettä pitää :D Hip-Huikean kanssa päästiin aloittamaan "virallinen" ulkokausi valmennusryhmän "Niinu-treenien" parissa, ja voi että... mä oon niiiiiiin onnellinen; oltiin nimittäin ihan superpäteviä molemmat (no, Hipardin osaltahan tuo superpätevyys on jo ollut hyvinkin tiedossa, eli toisin sanoen, _mä_ onnistuin yllättämään itse itseni(kin) pätevyydelläni). Saatiin Niinulta todella paljon hyvää palautetta ja kehuja edistymisestä; asia joka on tullut itsekin huomattua ihan konkreettisesti. Ts. se, että seuran vaihto TAKUTeihin on ollut kyllä agility urani (toiseksi) viisain päätös. (Viisain päätös on ollut Hipardin ohjaajaksi/omistajaksi alkaminen - niin ja Peten/Ninan kuunteleminen). On aivan mieletöntä kuinka helpoiksi nuo tekniikat tulee kun saa niihin asiallista ja asiantuntevaa koulutusta - ja tää valmennusryhmä systeemi on ollut aivan huippujuttu <3 Ja tällä viikolla Lotan & Lauran treenien teema noudatti samaa "kaikki onnistuu" teemaa ja saatiin kaksikolta - aivan älyttömästi kehuja, eritoten mahti layeroinnista :) Joka kyllä oli, IMHO myös, aivan sairaan makee. Mun pieni taitava Hip <3

No mutta jotain ihan konkreettistakin mainintaa em. treeneistä: 

- Ensiksi "pakolliset" miinukset: Hip on _todella_, siis _todella_, herkkä ohjaukselle, mikä asettaa ohjaukselle ihan oman luokan haasteensa, sillä vaikka herkkyys onkin myönteinen ja toivottava seikka, on noin ohjaus herkkä koira kuin mitä Hip, varsin haasteellinen ja "julma" ohjattava.
- Hip kääntyy aivan törkeän hyvin. Välillä jopa "liiankin" hyvin -ts. ei armahda ohjaaja parkaa yhtään.

Ja sit ne plussat (joita piisaa ;)):

- Ensiksi "pakolliset" miinukset: Hip on _todella_, siis _todella_, herkkä ohjaukselle, mikä asettaa ohjaukselle ihan oman luokan haasteensa, sillä vaikka herkkyys onkin myönteinen ja toivottava seikka, on noin ohjaus herkkä koira kuin mitä Hip, varsin haasteellinen ja "julma" ohjattava.
- Hip kääntyy aivan törkeän hyvin. Välillä jopa "liiankin" hyvin -ts. ei armahda ohjaaja parkaa yhtään.
- välistä vedot: toimii!!! Ja törkeän nopeat ovat.
- pakkovalssi: toimii
- puolivalssi: toimii
- niisto: toimii
- niistosokkari: toimii
- layerointi: toimii. Todellakin ;)

Lyhyesti: Hip on vaivan käsittämättömän taitava ja taitavasti koulutettu koira. Nyt mun on vaan ihan oikeasti alettava hyödyntämään tuota opettamaani taitavuutta. Vähän sitä jo teinkin kisoissa (kisaradoista nyt muuten ei todellakaan mainittavaa menestystä), mutta... tein twistin :o Ja layeroin :o Hyvä MINÄ!! :D

Näp-Näppärälle kevät toi mukanaan muutoksia monenlaisia. Ensinnäkin Näp joutui vaihtamaan ryhmää - luonnollisesti. Nähän tosiaan oli myös jo mukana valmennusryhmässä, mutta nyt keväällä, kun seuraan on tullut uusia jäseniä ja "vanhojen" pennelit ovat kasvaneet, oli valmennusryhmään taas tungosta. (Ikävien sairastapausten vuoksi ryhmään tuli talvella vajausta). Ts. kun valmennusryhmä on kuitenkin tarkoitettu jo kisaaville, ei Näp, jonka kanssa treenaaminenkin aloitetaan vasta syksyllä, tietenkään voinut paikkaa ko. ryhmässä vallata. Meidän vuoro on sitten ensi vuonna taas, mikäli "agilitynjumalat" sen meille suovat. Vaihto siis Maisan ryhmään, jossa ei olla ihan vielä treenaamista aloitettu kun oltiin tällä viikolla Namiksen treeneissä kuokkimassa. Ja yllättäen... Näp osasi taas kaiken :D Ihan kaiken <3 Se pieni on aivan SUPER.

Nyt kun kiihkein kasvukausi alkaa olla ohitettu, aletaan treenejä hiljalleen muuttaa treenaamiseksi - mutta hyvin hiljalleen, ja "oikeiden" treenien aika on vasta syksyllä/talvella. Mitään kiirettähän ei ole kun kisa ikä täyttyy vasta vuoden kuluttua, ja esteiden opettaminen on niin "pala kakkua", ettei siihen montaa viikkoa vierähdä vaikkei edes kovin aktiivisesti ehtisi/jaksaisi/viitsisi treenata, joten vielä saa Näp pieni olla ihan rauhassa pieni. Pitkään. Ja vielä sen jälkeenkin :)

Mutta juup, keväthän nyt oli nimenomaan treenaamisen treenaamista; hyvän ja oikean asenteen & mielikuvan hakemista ja suhteen luomista. Sekä sosiaalistumista - missä Näp onkin onnistunut erinomaisen hyvin: se ei ota treenatessaan mitään häiriötä ulkopuolelta. Ei siis mitään. On se häiriö sitten toinen ihminen, koira tai vaikka kentällä tepastelevat sorsat. Osaa "levyttää" treenien lomassa ihan uneen astikin ja syö ja juo eikä stressaa mitään eikä mistään. Jännä on/off koira tuo Näp kyllä on, ihan kuin Roosa-vainaa, mutta varustettuna "hieman" suuremmalla kiihkeydellä kuin mitä karhukoira ;D Kun ei tehdä mitään, Näp ei todellakaan tee mitään. Se vain nukkuu. Oltiin sitten kotona tai menossa.

Vaan sitten kun se tekee... se _todellakin_ tekee. Kiihkeys on jotain aivan hengästyttävää ja turha kai mainitakaan että Näp on törkeän nopea ja sairaan tehokas kääntyjä :o Ja sillä on aivot. Viisaat, toimivat aivot. aivan käsittämättömän mahtava eläin, siltikin, vaikka kyllähän sen tiesi ettei noilla geeneillä varustettu koira mikään lahnamainen lahopää lapanen voikaan olla :o Paljon odotin Näpistä, vielä enemmän olen (jo nyt) saanut <3

Kotona Näp on edelleen käsittämättömän helppo. Kun piha saatiin vappuna haravoitua, oppi Näp sisäsiisteyden lisäksi myös piha siistiksi :) Elo Pygmin kanssa sujuu hienosti, eikä konflikteja - puolin tai toisin ole ollut.  Samoin on laika-vanhusten kanssa: kaikki sujuu. Näp osaa olla niin taitava, että on pyörittänyt "isot" tassunsa ympärille aivan täysin :) Se jos mikä on osoitus tämän pennelin älykkyydestä <3

Jaa mutta, nyt kutsuu peti; edessä kun on pitkä - mutta takuulla hauska, viikonloppu Pirkanmaan Parhaassa Seurassa  :) Joten sonmoro. :D Uusia kuvia & treenivideoita ei nyt pysty laittamaan - syynä laiskuus. Mutta... yritetään :) Joskus. Niitäkin laittaa siis :)

KESÄ!