Agilityä, agilityä, agilityä

Rocky, Hip, Rio, Kelpo ja Ysi kesällä 2015

Ihan alkuun... ONNEA NOHEVAT N:nät! 4 vuotta täyteen 19.7.2016 < 3 Mun murut < 3 
Kesäkuun lopulla Näpänder kirmaili kisaradoilla Tamskin kisoissa parikin todella hyvää rata, mutta ihan minimaalliset ohjausvirheet lipsauttivat hypärin hyllyksi (väärä rata) ja agiradalta 5. Kyllä olisi ottanut päähän, jollei fiilis ja elow tila olisi olleet niin mahtavat. Mun ihana pieni Näpänder. < 3

Siskolikat sen sijaan ovat pitäneet huolta nolla tuloksista. Kesäkuun alussa Ysille ja Antulle TAAS tupla nolla sijoilla 1 ja 2 :) SM-kisojen kenraaleissa upea nolla ja ykkössijan pitäminen aivan loppumetreille... lopputuloksissa sija 2 nippa nappa häviöllä voittajalle 170 koirakon joukosta!

SM kisoissa karsintaradalla 0 tulos myöskin ja menolippu finaaliin. Finaalissa harmittava hylkäys "putki ansaan", johon upposi todella moni muukin (jopa kokeneet koirat :o ).

By kilpaili SM-joukkueessa ja joukkueradalta hieno nolla, heinäkuun kisarupeamansa By aloitti TUPLA nollalla, molemmilla radoilla sijoitus 2 ja toinen Agi SERT plakkarissa. On nää mahtavia tyttöjä!

Hip ja Näp viettävät aksasta (ansaittua?) kesälomaa ja seuraavan kerran kisakentät kutsuvat elokuussa. Pikku hiljaa myös pikku Kiva pääsee fiilistelemään vähän putkea ja jotain sen sellaista, onhan se jo kohta 9 kuukautta :o (apua, mihin tämä aika oikein katoaa??)

Kivalla on kivaa.

Loppuun vielä muutamia ihania kuvia mun murusta, eli Kelposta  < 3 On se vaan kuin ilmetty äitinsä :)

Tuloskimaraa ja kuulumisia

No onpas blogin päivitys todellakin jäänyt, mutta kyllähän kerta puolessa vuodessa vielä on ihan "päivitystahti", eikö? Et ei oo niinku kokonaan kuollut.

No, nyt on hellepäivä eikä mitään jaksa tehdä, eikä ulkona voi olla, niin on hyvää aikaa vähän päivitellä.
Näp on palautunut penikoimisestaan oikein hyvin; treenattu on jo hyvän aikaa, kisattukin jonkin verran. Ei paljoa, koska ohjaajalla on ollut agilitydebis ja krooninen rahapula.

Kivasta on kasvanut puolivuotias nuori harrastuskoira. Nyt kai voi jo sanoa harrastuskoira, kun vähän jo treenaillaankin, eikä vaan sossutella ja leikitä? Oikein mukava, avoin ja reipas pieni neiti. Ei nyt siis mikään yltiö pieni, mutta ohuesti on tässä viime aikoina hiipinyt mieleen ajatus, ettei Kivasta ehkä sittenkään kasva kovin suurta koiraa. Jotakuinkin samoissa mitoissa on kuin emänsä vastaavassa iässä. Velipoika Makua nähtiin Tending kevätleirillä, ja yllättävän pieni oli sekin. Pikku pentuina kun olivat niin jäätäviä mörssäreitä, niin ajattelin ihan että tulevat enemmän isäänsä koon puolesta. No, tokihan he ovat vasta puolivuotiaita, joten todellisuus on vielä kaaaaaaukana.

Hip... Hip mummeli näyttää ettei vierivä kivi sammaloidu, eikä hän todellakaan aio vielä eläkkeelle jäädä. Toki treenaamista on kevennetty entisestään ja kisataan jo tosi vähän. Ei siksi etteikö koira jaksaisi ja menisi, vaan koska loukkaantumiset vähän arveluttavat - kylmä totuus kuitenkin on, ettei iäkäs koira vaan palaudu samalla tapaa kuin nuori. No mutta, agility menee paremmin kuin koskaan: treeneissä pukkaa nolla rataa ja viimein niin kävi kisoissakin! Että eihän tässä mennyt kuin lähes 9 vuotta, kun mä opin Hipardin ;) (Hiphän tuli mulle 2 vuotiaana ja täyttää kuukauden kuluttua 11 vuotta)

Hipardin nollarata Tampereella 27.5.2016. Ihan mukavastihan tuo, lähes 11 vuotias liikahtaa :D 

https://www.youtube.com/watch?v=Rj0OuaTdmJo

T-leirillä Hip pääsi myös tokoilemaan ja voi että se oli onnellinen. Varsinkin noudot olivat Hipardista niin superia puuhaa ettei tosikaan.

No, siinnä missä meidän poppoo on vietellyt kisailulomaa koko kevään, ovat Hipardin jälkeläisten omistajat ahkeroineet sitäkin enemmän!

Tammikuussa tokoilivat sekä Rio että Kelpo. Rio EVL kokeessa, tuloksena EVL1, 1.sija pistein 272. Kelpo avoimessa, tuloksella AVO1, 1 sija, 271 pistettä :)

Helmikuussa Riosta sitten leivottiin "varjo TVA" (näyttelytulos puuttuu), tuloksella EVL1, KP, 2.sija pistein 300! Sisko Ysi kävi läpivalaisussa: A/A 0/0 LTV0 Spondyloosi 0 ja silmät terveet. (eli CEA oli peittynyt).

Maaliskuussa Rocky kilpaili Puolan maajoukkuekarsinoissa. Sijoitukset karsinta kokeissa 1 ja 5, pisteet 278,5 sekä menolippu maajoukkueeseen! Lajina siis tietenkin toko :)

Huhtikuussa Ysi tykitteli nollaratoja maxi 3 luokassa Liedossa (sija 2.), Janakkalassa (sija 5.) sekä Maalahdessa (sija 3).

Toukokuussa Kelpo korkkasi hakukauden 1 tuloksella, saaden koulutustunnuksen HK1. Siskot pinkoivat agilityradoilla minkä kerkesivät: By'lle 0 tulos maxi3 luokassa Jyväskylässä, sijalla 5. Loppukuussa TUPLAnolla ja AGISERT, sijoilla 1 ja 3!  Ysille nollat maxi3 luokassa  Vaasassa (sija 3), Oulussa (sija 2) sekä kuunlopussa TUPLANOLLA myös Ysille sijoin 1 ja 2! Eli tulokset sekä SM-kisoihn että maajoukkuekarsintoihin komeasti kasassa :) Heinäkuun lopulla Ysi pääsee tavoittelemaan viimeistä AGISERTiä, hypäri Sertejä saa Ysi ottaa vastaan vielä kaksi.

Olen vaan niin äärettömän ylpeä Hipardin jälkeläisistä ja kiitollinen näiden ohjaajista, jotka antavat koirilleen tilaisuuden näyttää osaamisensa. KIITOS!

Ulkomuotojalostustako? :D

Kolmatta viikkoa - ja vähän neljättäkin.

Flipandeeroksien kolmas vikko alkoi kävelytreenein aktiivisella jatkamisella ja vauhdin lisäämisenä. Pennelit laajensivat reviiriään koko olohuoneeseen, ja itseasiassa loppuviikostap urettiin koko pentulaatikko pois, kun pennut alkoivat sieltä ylitse tulla. Laatikossa toki on korotettava laita, mutta... eihän noita suloisuuksia siellä voinut pitää. Käyttöön jäi pentuaitaus, mutta... no eipä ne sielläkään ole, vaan pennut ovat vallaanneet koko talon :D

Kolmen ikäviikon lähestyessä, pennut aloittivat kiinteiden syömisen ja sehän upposi kuin kuuma veitsi voihin! Samoin ulkoilut aloitettiin vaikka kelit ovat olleet ihan super kurjat. Tytöt olivat ekalla kerralla järkyttyneitä, mutta Lad poju veti heti kättelyssä ihan omiin nimiinsä ympäri pihaa. Muutaman harjoittelu kerran jälkeen myös tytöt jo suorastaan kiisivät ympäriinsä (onneksi näitä on vain kolme - sen verran tehokkaasti leviävät ympäri pihaa) ja myös tarpeiden tekeminen ulos sujuu hyvin.

Tarpeiden tekemisestä puheen olleen... pennut ovat - ainakin toistaikseksi, olleet myös super siistejä! Ne oikesti pyrkivät pissaamaan paperille, ja yön aikana pentuaitauksessa käyvät yhdessä nurkassa kakalla :o On ne viisaita :) Toki tätä siisteyttä varmasti helpottaa se, kun pentue on pinei ja ennen kaikkea se, että Näp edelleen hoitaa pentuja todella huolella: imettää halulla ja pitää pennut (ja elinympäristön) puhtaana. Toki Näp nauttii myös "omasta ajasta".

Pennut vaikuttavat hyvin varhaiskypsiltä:  5, jop 7 vrk vanhemmilta kuin mitä oikeasti ovat. Tyypit ovat super reippaita, uteliaita ja touhukkaita ja ne leikkivät leluilla paljon, sekä itsekseen että ihmisen kanssa. Hyvin ihmissosiaalisia ovat jo, mutta myös hyvin itsenäisiä - vaikka muut sisarukset nukkuisivat, jokainen näistä kulkee myös yksitelleen talon kiakissa huoneissa leikkimässä. Kun uni aika koittaa, pyritään syliin nukkumaan. Samoin ulkona seuraavat minua jo todella hyvin.

Ylipäätänsä nämä pennut ovat kiinnostuneempia leikkimään ja seurustelemaan ihmisen kanssa, kuin mitä keskenään - vaikka toki sitä "sisarusrakkautta" ajoittain selvitellään kovinkin äännekkäästi ;)
3 viikon kynnyksellä Flipandeerokset pääsivät myös tutustumaan mummoonsa. Tai mummo pentuihin. Ja voi että oli Hip-mummu onnellinen! Se hoitaa pentuja onnessaan, siivoaa, leikittää ja jopa yrittää imettää.

Äidin ja tyttären hyvä suhde, ja hienot luonteet välittyvät Hipin ja Näpin toiminnassa upeasti: ne hoitavat pentuja yhdessä kuitenkaan kilpailematta niistä. Hip on onnellinen päästessään "auttamaan" ja Näp hyväksyy Hipin antaman avun täysin. Siinnä ne sitten riti rinnan valvovat tiitterinä, jos joku pennuista menee heidän mielestään liian kauaksi :D

Näpin upea luonne on äitiyden myötä tullut esiin ensitä enemmän; se suhtautuu hommaan tyynesti ja vakaasti. Ei hötkyile, ei hätäile, mutta pitää pennuista loistavaa huolta ja viihtyy pentujen kanssa. Malttaa imettää rauhassa myös Hipatrdin läsnäolleessa, samoin vaikka talo olisi täynnä vieraita ihmisiä, niin... ei haittaa - Näp hoitaa pentunsa luottavaisena ja vakaana.

Pennun tuoksua

Näp on näemmä kaikessa tekemisessään nopeaakin nopeampi! Olin ajatellut lasketun ajan olevan älillä 9-11.11., aikaisintaan ehkä 8 pv, joten yllätys olikin suuri, kun huomasin pe 6.11. lämpjen laskevan ja pysyvän alhaalla. Yö meni rutiinilla, eli leppoisasti. Vähän Näp petaili, mutta vielä lauantai aamuna klo 9, lämmöt olivat tukevasti alhaalla.

Muu perhe lähti ulos hieman ennen yhtätoista ja ajattelin itsekin vetää pikku torkut, olettaen että yötöiksi menee - tai jopa sunnuntai aamuun. Mittasin kuitenkin Näpin lämmöt ja perhana, ne olivat nousseet! Saman tein se alkoi oksentamaan ja synnytyssupistukset lähtivät käyntiin voimakkaina. Oksennetteuuaan ruokansa Näp oli todella cool vaikka sitä supisteli rajusti. Soitin miehelle, että nyt ei saa tulla kotiin ainakaan tuntiin, sillä täällä ehkä synnytetään kohta. Soitan sitten jos näyttää siltä että avautumisvaihe kestää ja kestää.

Ei kestänyt. Mittasin lämmöt siis n. 10.45 ja klo 11.13 oli ensimmäinen pentu maailmassa. Trikki narttu. Alle 15 minuuttia niin toinen trikki narttu ilmaantui nisälle putsattuna niin vauhdilla, ettei sen syntymistä edes huomannut.

Tämän jälkeen paikalle saapui avustava kätilö (tää tapa näemmä on muodostumassa tavaramerkiksi, sillä ei kolmea ilman neljättä ;) ) ja jäimme odottelmaan jatkoa kahvittelun lomassa. Kun edelliestä pennusta oli kulunut tunit, kävin kysymässä Näpiltä ettei kai se oikeasti aio jättää hommaa kahteen? Näp kääntyi katsomaan peräänsä, kuului hulahdus ja sen jälkeen koira alkoi ponnistamaan. Klo 13 syntyi VALTAVA mustavalkea uros.

Pennut olivat todella suuria; pienin 328g ja suuri uros peräti 413 grammaa :o Mielettömiä jötkäleitä. Kylmät väreet kulki selkäpiitä kun tajusin kuinka suuria ne olivat - ja kuinka huonosti siinnä olisi voinut nartulle käydä, Näp itse kun on niin pieni, mutta ei. Kaikki se pullautti ulos kuin plussapallot. Tosta noin vaan. Kevyesti ja tehokkaasti. Mun super synnyttäjä Näp pieni :)

Ensi hetkistä lähteine Näp on ollut aivan suuremmoinen emo; se on todella vakaa ja varma. Hoitaa pennut tunnollisesti ja viihtyy pentulaatikossa imettämässä ja hoitamassa -silti ei epäröi ja ahdistu juomaan/syömään/ulkoilemaan lähdöstä (vaikka toki ulkoa on aina kova kiire takaisin pentujen luokse). Näp ottaa asiat rauhallisesti, ollen silti todella huolehtivainen äiti koira. Entinen uraohjus keskittyy nyt äitiyteen täysin rinnoin.

Pennut ovat kasvaneet hurjaa vauhtia ja painot tuplaantuivat alle viikossa.Näp itse on voinut todella hyvin - sille ei tullut edes ripulia vaikka söikin jälkeiset. Nyt pentuset ovat 9 vuorokauden ikäisä, ja silmät hieman jo raollaan. Samoin kävelyä treenataan ahkeraan. Erittäin jänteviä ja kovasti liikkuvia tyyppejä ovat nämä Huikeet Flipit.

Pentu-uutisten lisäksi mahtavia uutisia myös Ysistä. Ysi ja Anttu kirmailivat Seinäjoella 15.11. TUPLA nolla voittoihin! Ylivoimaisella vauhdilla luonnolliseswti. Samoissa kisoissa myös Arja ja Robin kartuttivat nollatiliään :)

Lopun alkua...

Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin (aika on kulunut niin nopeaan), alkaa Näpänderin tiineys saavuttaa loppusuoransa. Uskomatonta - vastahan ne treffasivat Robinin kanssa, ja nyt jo kohta syntyy!

Näp on voinut tiineyden ajan varsin hyvin. Jonkun verran on ollut närästystä ja välillä pennut ovat pitäneet sen sortin bileitä masussa, että odottoavaan mammaan on selvästi sattunut. Ruoka maistuu hyvin, mutta liikakiloilta on hienosti vältytty. Näp liikkuu edelleen sujuvasti ja mielellään pitkiäkin matkoja ja haastavassa maastossa. Nyt viime päivinä on ollut havaittavissa hienoista rauhoittumista; ei ole enää yhtä nopea kuin aiemmin eikä lenkillä etäännyt enää niin kauas minusta, vaan jää jopa odottelmaan minua ja säilyttää näköyhteyden Hipardin huidellessa missä milloinkin. Kotioloissa Näpin läheisyyden kaipuu on kasvanut. Tavoistaan poiketen (Näp on tavallisesti kovin introvertti tyyppi, joka viihtyy itsekseen ja Hip se, joka kiipeää suuhun), se änkeytyy syliin hellittäväksi ja "kertoo" kovasti olostaan ja tuntemuksistaan. Ajoittain sen ilmeessä tosin vilahtaa "eniten vituttaa kaikki" katse, - eikä ihme: pennut ovat todella liikkuvaista sakkia, joten emän olo on varmasti bileiden aikana aikas haasteellinen.

Ajoittain vatsanahka näyttää nimittäin tältä: 

Toisinaan taas Näpin ilme on autuaallinen, aivan kuin se tietäsi kantavansa suurta salaisuutta. Ja niinhän se kantaakin, sillä näp on ainoa, joka tietää kuinka monta elämää sen kohdussa kasvaa. Useampia tyyppejä olen laskenut, mutta arviotahan se vaan on. Ja ainahan voi toki olla niinkin, ettei ole pennun pentua - ehkä ne liikkeet aiheuttaakin mustekala :o

Viimepäivien kuvia ja tunnelmia

Pentulaatikkokin on jo valmiina, tosin sen käyttäjästä on vielä epäselvyyttä.

Miten niin ei ole mulle?

Onnea 5 vuotiaat!

18.10.2015 Maailman parhaat ja ainoat "Iipardi" neidot, Routa ja Näp viettivät juhlapäivää 5 vuotissynymäpäivien merkeissä. Että niin ne vaan lkaaa ehkä joskus aikuistimaan mokomatkin porsaat. ;) Fillistellänpä sitä - osuvasti pentukuvien muodossa ;)

Thö Masu

New Born siskokset

Äitille kyytiä

Äiti on niin rakas

Ny me häivytään täältä (ja häipy ne)

Viimeinen ilta yhdessä

Routa

Näp

Laskettuun aikaan on vielä sen verran matkaa, ettei varsinaisesta vatsankasvatuksesta vielä voi puhua, mutta kyllähän Näpiltä muodot ovat häviämässä (Näp huomauttaa, että pyöreäkin on muoto!) ja suloinen pieni kuNpu on pompsahtanut esiin. Awwwwww... se kumpu on oikeasti niin soma, että sitä tekisi mieli pussailla koko ajan :) Näp itse ei jouda olemaan pussailtavana, sillä hän keksittyy uraansa - tällä hetkellä suuren ja mahtavan jälkikoiran uraan siis. On sillä kyllä nenä jota se osaa käyttää. Olen tehnyt jälkiä hyvin vaihteleviin maastoihin: metsään, hakkuille, pellolle, tielle,... suoraa ja käyrää ja silmukkaa... Ei haittaa Näpiä. Miinuksena toki se, että jälkimotivaatio on niin paljon suurempi kuin esine/keppimotivaatio. Kyllä se ne ilmiaisee, mutta jäljen jatkamiseen on hirveä kiire. On ollut hauska huomata, kuikna nopeasti Näp ehdollistui valjaisiin ja liinaan: vermeet päälle, niin välittömästi alkaa skannaus. Mun pieni jälkieläin , oln jo ihan koukuttunut tähän jäljestys hommaan :)

Hip on tuuraillut Näpiä aksassa, ja on se kyllä tosi helppoa ja kevyttä mennä vain yhdellä koiralle. Muutamia kisastartteja on tässä vedetty. Ilman mainittavaan menestystä, mutta hyvän mielen ratoja - etenkin se viimeisin, joka hyllytettiin kun mokomakin muori hiippaili ekan riman alle :p Vähän aikaa kelasin, että mitä teen? Päätin antaa sen tulla. Ihan sama. 10 vee koira, se saa tehdä mitä tykkää.

Hiippari Hip

Onneksi polvi on tyttäristä parantunut: Antulle ja Ysille nollavoitto ja Hyppy SERT maxi3 luokassa Hyvinkäällä 18.10. Ylivoimaisesti nopeimmalla ajalla tietysti :)
11.10. Pieksämäellä myös By'n kilapilukirjaan piirrettiin uusi 0-tulos kolmosista, sijoituksella 4.
Toko puolella Malgosia ja Rocky tahkovat tulosta toisensa perään; tällä kertaa maajoukkuekarsinnoissa tulos "excellen", 263 pistettä ja 4.sija!

Myös Näpin sussu, Robin, tykitteli Arjan kanssa jälleen nollalla maaliin maxi3-hypärillä Jyväskylässä. aikas päheetä :)

Robin