Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ysi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ysi. Näytä kaikki tekstit

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Agilityä, agilityä, agilityä

Rocky, Hip, Rio, Kelpo ja Ysi kesällä 2015

Ihan alkuun... ONNEA NOHEVAT N:nät! 4 vuotta täyteen 19.7.2016 < 3 Mun murut < 3 
Kesäkuun lopulla Näpänder kirmaili kisaradoilla Tamskin kisoissa parikin todella hyvää rata, mutta ihan minimaalliset ohjausvirheet lipsauttivat hypärin hyllyksi (väärä rata) ja agiradalta 5. Kyllä olisi ottanut päähän, jollei fiilis ja elow tila olisi olleet niin mahtavat. Mun ihana pieni Näpänder. < 3



Siskolikat sen sijaan ovat pitäneet huolta nolla tuloksista. Kesäkuun alussa Ysille ja Antulle TAAS tupla nolla sijoilla 1 ja 2 :) SM-kisojen kenraaleissa upea nolla ja ykkössijan pitäminen aivan loppumetreille... lopputuloksissa sija 2 nippa nappa häviöllä voittajalle 170 koirakon joukosta!




SM kisoissa karsintaradalla 0 tulos myöskin ja menolippu finaaliin. Finaalissa harmittava hylkäys "putki ansaan", johon upposi todella moni muukin (jopa kokeneet koirat :o ).

By kilpaili SM-joukkueessa ja joukkueradalta hieno nolla, heinäkuun kisarupeamansa By aloitti TUPLA nollalla, molemmilla radoilla sijoitus 2 ja toinen Agi SERT plakkarissa. On nää mahtavia tyttöjä!




Hip ja Näp viettävät aksasta (ansaittua?) kesälomaa ja seuraavan kerran kisakentät kutsuvat elokuussa. Pikku hiljaa myös pikku Kiva pääsee fiilistelemään vähän putkea ja jotain sen sellaista, onhan se jo kohta 9 kuukautta :o (apua, mihin tämä aika oikein katoaa??)

Kivalla on kivaa.

Loppuun vielä muutamia ihania kuvia mun murusta, eli Kelposta  < 3 On se vaan kuin ilmetty äitinsä :)







lauantai 18. kesäkuuta 2016

Päivityksiä

U2 pentueen sivu on päivitetty ja nyt myös Kivasta löytyy esittelysivu. HUomenna jännätään miten Antun ja Ysin käy SM-karkeloissa. Kenraalit sujuivat todella mallikkaast, samoin Leena ja By kartuttivat nollatiliään. 


keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Tuloskimaraa ja kuulumisia

No onpas blogin päivitys todellakin jäänyt, mutta kyllähän kerta puolessa vuodessa vielä on ihan "päivitystahti", eikö? Et ei oo niinku kokonaan kuollut.

No, nyt on hellepäivä eikä mitään jaksa tehdä, eikä ulkona voi olla, niin on hyvää aikaa vähän päivitellä.
Näp on palautunut penikoimisestaan oikein hyvin; treenattu on jo hyvän aikaa, kisattukin jonkin verran. Ei paljoa, koska ohjaajalla on ollut agilitydebis ja krooninen rahapula.

Kivasta on kasvanut puolivuotias nuori harrastuskoira. Nyt kai voi jo sanoa harrastuskoira, kun vähän jo treenaillaankin, eikä vaan sossutella ja leikitä? Oikein mukava, avoin ja reipas pieni neiti. Ei nyt siis mikään yltiö pieni, mutta ohuesti on tässä viime aikoina hiipinyt mieleen ajatus, ettei Kivasta ehkä sittenkään kasva kovin suurta koiraa. Jotakuinkin samoissa mitoissa on kuin emänsä vastaavassa iässä. Velipoika Makua nähtiin Tending kevätleirillä, ja yllättävän pieni oli sekin. Pikku pentuina kun olivat niin jäätäviä mörssäreitä, niin ajattelin ihan että tulevat enemmän isäänsä koon puolesta. No, tokihan he ovat vasta puolivuotiaita, joten todellisuus on vielä kaaaaaaukana.

Hip... Hip mummeli näyttää ettei vierivä kivi sammaloidu, eikä hän todellakaan aio vielä eläkkeelle jäädä. Toki treenaamista on kevennetty entisestään ja kisataan jo tosi vähän. Ei siksi etteikö koira jaksaisi ja menisi, vaan koska loukkaantumiset vähän arveluttavat - kylmä totuus kuitenkin on, ettei iäkäs koira vaan palaudu samalla tapaa kuin nuori. No mutta, agility menee paremmin kuin koskaan: treeneissä pukkaa nolla rataa ja viimein niin kävi kisoissakin! Että eihän tässä mennyt kuin lähes 9 vuotta, kun mä opin Hipardin ;) (Hiphän tuli mulle 2 vuotiaana ja täyttää kuukauden kuluttua 11 vuotta)

Hipardin nollarata Tampereella 27.5.2016. Ihan mukavastihan tuo, lähes 11 vuotias liikahtaa :D 

https://www.youtube.com/watch?v=Rj0OuaTdmJo

T-leirillä Hip pääsi myös tokoilemaan ja voi että se oli onnellinen. Varsinkin noudot olivat Hipardista niin superia puuhaa ettei tosikaan.

No, siinnä missä meidän poppoo on vietellyt kisailulomaa koko kevään, ovat Hipardin jälkeläisten omistajat ahkeroineet sitäkin enemmän!

Tammikuussa tokoilivat sekä Rio että Kelpo. Rio EVL kokeessa, tuloksena EVL1, 1.sija pistein 272. Kelpo avoimessa, tuloksella AVO1, 1 sija, 271 pistettä :)

Helmikuussa Riosta
sitten leivottiin "varjo TVA" (näyttelytulos puuttuu), tuloksella EVL1, KP, 2.sija pistein 300! Sisko Ysi kävi läpivalaisussa: A/A 0/0 LTV0 Spondyloosi 0 ja silmät terveet. (eli CEA oli peittynyt).

Maaliskuussa Rocky kilpaili Puolan maajoukkuekarsinoissa. Sijoitukset karsinta kokeissa 1 ja 5, pisteet 278,5 sekä menolippu maajoukkueeseen! Lajina siis tietenkin toko :)

Huhtikuussa Ysi tykitteli nollaratoja maxi 3 luokassa Liedossa (sija 2.), Janakkalassa (sija 5.) sekä Maalahdessa (sija 3).

Toukokuussa Kelpo korkkasi hakukauden 1 tuloksella, saaden koulutustunnuksen HK1. Siskot pinkoivat agilityradoilla minkä kerkesivät: By'lle 0 tulos maxi3 luokassa Jyväskylässä, sijalla 5. Loppukuussa TUPLAnolla ja AGISERT, sijoilla 1 ja 3!  Ysille nollat maxi3 luokassa  Vaasassa (sija 3), Oulussa (sija 2) sekä kuunlopussa TUPLANOLLA myös Ysille sijoin 1 ja 2! Eli tulokset sekä SM-kisoihn että maajoukkuekarsintoihin komeasti kasassa :) Heinäkuun lopulla Ysi pääsee tavoittelemaan viimeistä AGISERTiä, hypäri Sertejä saa Ysi ottaa vastaan vielä kaksi.

Olen vaan niin äärettömän ylpeä Hipardin jälkeläisistä ja kiitollinen näiden ohjaajista, jotka antavat koirilleen tilaisuuden näyttää osaamisensa. KIITOS!

Ulkomuotojalostustako? :D






maanantai 16. marraskuuta 2015

Pennun tuoksua


Näp on näemmä kaikessa tekemisessään nopeaakin nopeampi! Olin ajatellut lasketun ajan olevan älillä 9-11.11., aikaisintaan ehkä 8 pv, joten yllätys olikin suuri, kun huomasin pe 6.11. lämpjen laskevan ja pysyvän alhaalla. Yö meni rutiinilla, eli leppoisasti. Vähän Näp petaili, mutta vielä lauantai aamuna klo 9, lämmöt olivat tukevasti alhaalla.

Muu perhe lähti ulos hieman ennen yhtätoista ja ajattelin itsekin vetää pikku torkut, olettaen että yötöiksi menee - tai jopa sunnuntai aamuun. Mittasin kuitenkin Näpin lämmöt ja perhana, ne olivat nousseet! Saman tein se alkoi oksentamaan ja synnytyssupistukset lähtivät käyntiin voimakkaina. Oksennetteuuaan ruokansa Näp oli todella cool vaikka sitä supisteli rajusti. Soitin miehelle, että nyt ei saa tulla kotiin ainakaan tuntiin, sillä täällä ehkä synnytetään kohta. Soitan sitten jos näyttää siltä että avautumisvaihe kestää ja kestää.

Ei kestänyt. Mittasin lämmöt siis n. 10.45 ja klo 11.13 oli ensimmäinen pentu maailmassa. Trikki narttu. Alle 15 minuuttia niin toinen trikki narttu ilmaantui nisälle putsattuna niin vauhdilla, ettei sen syntymistä edes huomannut.

Tämän jälkeen paikalle saapui avustava kätilö (tää tapa näemmä on muodostumassa tavaramerkiksi, sillä ei kolmea ilman neljättä ;) ) ja jäimme odottelmaan jatkoa kahvittelun lomassa. Kun edelliestä pennusta oli kulunut tunit, kävin kysymässä Näpiltä ettei kai se oikeasti aio jättää hommaa kahteen? Näp kääntyi katsomaan peräänsä, kuului hulahdus ja sen jälkeen koira alkoi ponnistamaan. Klo 13 syntyi VALTAVA mustavalkea uros.

Pennut olivat todella suuria; pienin 328g ja suuri uros peräti 413 grammaa :o Mielettömiä jötkäleitä. Kylmät väreet kulki selkäpiitä kun tajusin kuinka suuria ne olivat - ja kuinka huonosti siinnä olisi voinut nartulle käydä, Näp itse kun on niin pieni, mutta ei. Kaikki se pullautti ulos kuin plussapallot. Tosta noin vaan. Kevyesti ja tehokkaasti. Mun super synnyttäjä Näp pieni :)

Ensi hetkistä lähteine Näp on ollut aivan suuremmoinen emo; se on todella vakaa ja varma. Hoitaa pennut tunnollisesti ja viihtyy pentulaatikossa imettämässä ja hoitamassa -silti ei epäröi ja ahdistu juomaan/syömään/ulkoilemaan lähdöstä (vaikka toki ulkoa on aina kova kiire takaisin pentujen luokse). Näp ottaa asiat rauhallisesti, ollen silti todella huolehtivainen äiti koira. Entinen uraohjus keskittyy nyt äitiyteen täysin rinnoin.

Pennut ovat kasvaneet hurjaa vauhtia ja painot tuplaantuivat alle viikossa.Näp itse on voinut todella hyvin - sille ei tullut edes ripulia vaikka söikin jälkeiset. Nyt pentuset ovat 9 vuorokauden ikäisä, ja silmät hieman jo raollaan. Samoin kävelyä treenataan ahkeraan. Erittäin jänteviä ja kovasti liikkuvia tyyppejä ovat nämä Huikeet Flipit.

Pentu-uutisten lisäksi mahtavia uutisia myös Ysistä. Ysi ja Anttu kirmailivat Seinäjoella 15.11. TUPLA nolla voittoihin! Ylivoimaisella vauhdilla luonnolliseswti. Samoissa kisoissa myös Arja ja Robin kartuttivat nollatiliään :)












torstai 22. lokakuuta 2015

Onnea 5 vuotiaat!

18.10.2015 Maailman parhaat ja ainoat "Iipardi" neidot, Routa ja Näp viettivät juhlapäivää 5 vuotissynymäpäivien merkeissä. Että niin ne vaan lkaaa ehkä joskus aikuistimaan mokomatkin porsaat. ;) Fillistellänpä sitä - osuvasti pentukuvien muodossa ;)



Thö Masu

New Born siskokset
Äitille kyytiä
Äiti on niin rakas
Ny me häivytään täältä (ja häipy ne)

Viimeinen ilta yhdessä

Routa
Näp

Laskettuun aikaan on vielä sen verran matkaa, ettei varsinaisesta vatsankasvatuksesta vielä voi puhua, mutta kyllähän Näpiltä muodot ovat häviämässä (Näp huomauttaa, että pyöreäkin on muoto!) ja suloinen pieni kuNpu on pompsahtanut esiin. Awwwwww... se kumpu on oikeasti niin soma, että sitä tekisi mieli pussailla koko ajan :) Näp itse ei jouda olemaan pussailtavana, sillä hän keksittyy uraansa - tällä hetkellä suuren ja mahtavan jälkikoiran uraan siis. On sillä kyllä nenä jota se osaa käyttää. Olen tehnyt jälkiä hyvin vaihteleviin maastoihin: metsään, hakkuille, pellolle, tielle,... suoraa ja käyrää ja silmukkaa... Ei haittaa Näpiä. Miinuksena toki se, että jälkimotivaatio on niin paljon suurempi kuin esine/keppimotivaatio. Kyllä se ne ilmiaisee, mutta jäljen jatkamiseen on hirveä kiire. On ollut hauska huomata, kuikna nopeasti Näp ehdollistui valjaisiin ja liinaan: vermeet päälle, niin välittömästi alkaa skannaus. Mun pieni jälkieläin , oln jo ihan koukuttunut tähän jäljestys hommaan :)

Hip on tuuraillut Näpiä aksassa, ja on se kyllä tosi helppoa ja kevyttä mennä vain yhdellä koiralle. Muutamia kisastartteja on tässä vedetty. Ilman mainittavaan menestystä, mutta hyvän mielen ratoja - etenkin se viimeisin, joka hyllytettiin kun mokomakin muori hiippaili ekan riman alle :p Vähän aikaa kelasin, että mitä teen? Päätin antaa sen tulla. Ihan sama. 10 vee koira, se saa tehdä mitä tykkää.

Hiippari Hip

Onneksi polvi on tyttäristä parantunut: Antulle ja Ysille nollavoitto ja Hyppy SERT maxi3 luokassa Hyvinkäällä 18.10. Ylivoimaisesti nopeimmalla ajalla tietysti :)
11.10. Pieksämäellä myös By'n kilapilukirjaan piirrettiin uusi 0-tulos kolmosista, sijoituksella 4.
Toko puolella Malgosia ja Rocky tahkovat tulosta toisensa perään; tällä kertaa maajoukkuekarsinnoissa tulos "excellen", 263 pistettä ja 4.sija!

Myös Näpin sussu, Robin, tykitteli Arjan kanssa jälleen nollalla maaliin maxi3-hypärillä Jyväskylässä. aikas päheetä :)

Robin

maanantai 21. syyskuuta 2015

Robin


Kuherruskuukausi on siis saatettu onnellisesti päätökseen. Tai siis tulostahan ei nyt siis tokikaan vielä tiedä, mutta pariskunta vietti keskenään oikein mukavan viikon ja useita onnistuneita astumisia saatiin, joten ainakin voinee toivoa että sitä mitä on kylvetty, aikanaan myös niitettäisiin :) Muutaman viikon kuluttua olemme hieman viisaampia taas.




Sain ilon ja etuoikeuden tutustua Robiniin oikein kunnolla, kun Arja luotti hänet käsiini yli viikoksi (kiitos luottamuksestasi Arja) ja pääsin myös näkemään Robinia vielä lisää myös oman ohjaajansa kanssa omassa kodissaan.

Koska sain näin hienon tilaisuuden, niin päätin kirjoittaa ihan vain Robinista - ja siitä millaisia ajatuksia se herätti minussa meillä olonsa aikana.

Kun esnikerran kohtasin Robinin, tuli koirasta heti aivan mielettömän hyvä fiilis. Tässä on juuri SE - juuri se uros mitä niin kovasti etsittiin.  Kaikki palikat lokashti, eikä mistään kriteersitä jouduttu tinkimään - edes niistä vähän "turhemmista", mutta silti "henkisesti" tärkeistä. Tämän paritusloman (joka kesti kaikkiaan lähemmäs 2 viikkoa) aikana ajatus vain vahvistui: hyvää todellakin kannatti etsiä ja odottaa, vaikka kieltämättä sitä välillä jo meinasi usko loppua. Robin osoittautui VIELÄ paremmaksi, kuin mitä olin ensin ajatellut - ja vieläpä ihan vieraassa ympäristössä ollessaan.



Kotioloissa Robin oli aivan äärimmäisen miellyttävä koira, urospuolinen Hipardi :) Erittäin rauhallinen, todella avoin, kontaktihakuinen ja ystävällinen "ihmisen koira". Lasten kanssa Robin viihtyi todella hyvin ja varmasti, kuten kaikissa muissakin tilanteissa. Lunki ja vahvahermoinen koira. Ihan ensi minuuteista lähtien tuntui siltä kuin se olisi asunut meillä aina, niin hyvin porukkaan solahti mukaan.

Lenkeillä Robin oli kuuliainen, mutta selvästi erittäin itsenäinen myös. Erkaantui hyvinkin kauas ohjaajasta ja voi että kuinka se poika tykkäsikään juosta! Ja lujaa! Ruokahalu säilyi hyvänä ja makupalatkin maisutivat - vaikka vieressä oli juoksuinen narttu, ja tämä säilyi koko Näpin juoksun ajan, myös tärppipäivinä. Tärppipäivinä tosin heti kun tyypit tajusivat olevansa "vapaalla", muuttui se kuulainen herrasmies ihan joksikin muuksi ;) Että ei, ei sitten siinnä kohtaa todellakaan ollut äitiä ikävä, vaikka muutoin Robin siis tykkäsi todella olla ihmisten seurassa ja hakeutui oma-aloitteisesti kontaktiin.

Ihan vähän myös treenasin sekä aksaa että tokoa. Aksassa R tuntui ensiksi hieman erilaiselta kuin omat koirani, mutta nopeasti se tajusi sen miten _minä_ ohjaan (ja oppi erottelemaan sanoja). Koko ajan se meni ihan jäätävää vauhtia ja tuli oikein mukavasti ohjaukseen. Tokossa se tuntui ihan samanlaiselta kuin Hip, eli super hyvältä; salamana valmis tekemään duunia ja sillä oli tehdessään super kivaa. Koira tuntui hymyilevän koko kropallaan - erittäin hyvä vire, innokas ja nopea koira. Mii laik!





Kaiken kaikkiaan hirvittävän tasapainoinen ja miellyttävä koira. Kotona todella rauhallinen ja helppo, treenatessa tulta ja tappuraa, mutta samalla myös kiltti koira, joka tahtoo tehdä ihmiselle. Kyllä Robin tuntui juuri siltä oikealta kumppanilta Näpänderille. Aivan täydellisesti. Ja ehkä Näpkin oli samaa mieltä, sillä se oli ihan super kultainen Robinille koko sen lomailun ajan (mitä nyt ennen tärppejä ahsdisteli urosparkaa seksuaalisesti. Robin kun selvästi tiesi, ettei turjhaan kannata hötkyillä vaikka narttu kevyt kenkäinen onkin).

Kuherrusloman päätyttyä treffasimme vielä hyvtä tovit myös Arjan luona treenaten, lenkkeillen, jutustellen ja jopa maailmaa parantaen. Aivan mahtavaa oli ja jos nyt käy niin ikävästi ettei pentuja tulekaan, niin ainakin sain uuden ihanan ystävän lisää.


Eikä tässä tokikaan kaikki!! Sillä reilu viikko "lemmen lomalta paluunsa" jälkeen Robin meni ja tempaisi Kauhajoelle hakukokeesta kolmannen 1 tuloksensa! Joten osallistumisoikeus ensi vuoden pk-SM:miin on palkkarissa.

Anttu ja Ysi painelivat Kokkolan aksakisoissa jälleen kovaa ja virheittä (siis ilman koiran tekemiä virheitä ;) ) maaliin. Nopea nolla ja 3. sija, Antun taktikoidessa Frescolle 2 sijan. ;)

"Ohjaa" huutaa Ysi :D
Niin, ja tosiaan, Näpin viettäessä mukavia hetkiä Robinin kanssa, Vietti Hip ihanat 2 viikkoa Netan huushollissa. Sinne se vaivatta sujahti ja eleli kuin olisi ikänsä siellä asunut: 4 lapsen, 3 muun koiran ja  kahden kissan seurassa. Ihana Hip :)

maanantai 7. syyskuuta 2015

Tuloksia!

Otsikon voi mieltää monella tapaa ;)

Agilityrintamalla By ja Ysi ohjaajineen ovat jälleen pitäneet kiirettä; Anttu ja Ysi pinkoivat jälleen kerran 0-voittoon 22.8. agilityn 3-luokassa. Hieman myöhemmin Ysi sai kolmosiin seuraa sisarestaan, kun Leena ja By takoivat Kajaanissa 30.8. kakkosluokassa tupla nollavoitot! siistä siis SERT ja siirto kolmosiin :) Mahtavat Hipradin tyttäret :)

Ysi

By
Mahtava Hip itse on viettänyt viimepäivät lomaillen parhaan ystävänsä, Mikaelin, luona Netan & kumppaneiden taloudessa. Hipardin ja Mikaelin välillä on kyllä jotian sanoinkuvaamatonta sielujen sympatiaa ja Hip pyrkii jopa Mikaelin viereen nukkumaan! No, ei siinnä muuten mitään ihmeellistä, mutta... parvisänky ;)

Hipardi lomalla :)
Näp... no en nyt tiedä voiko sanoa että Näp on lomalla, sillä tavallaanhan se on töissä... tai jotain. Robinin ja Näpin kuherruskuukausi (ei kai tähän sentään ihan kuukautta mene? Eihän?) on aloitettu ja ... noh, parsikunnalla on ollut keskenään erittäin mukavaa ;)

On ollut todella kiva päästä kunnolla tutustumaan Robiniin arjessa, ja täutyy sanoa että kyllä -  oikein on miellyttävä koira! Urospuolinen Hipardi, juuri sitä mitä toivonkin :) Todella kiltti, avoin ja lunki sekä kotiolissa rauhallinen. Lasten kanssa tulee tosi hyvin toimeen, eikä tunnu muutenkaan hätkähtävän mistään.

Näp on Robiin ollut aivan ihastuksissaan myös ja seurannut emänsä jalanjälkiä loistavana jalostus narttuna mitä astutuksiin tulee. Se tyttö kyllä tieää mitä tehdään :) . Ja Robinkin taitaa tykätä Näpistä myös. Herrasmies, joka ottaa kyllä omansa.


Nuoret rakastavaiset
Näp ja Robin
Matka alkaa


maanantai 10. elokuuta 2015

Taitavia, nopeita ja kivoja

Heinäkuun loppu vietettiin yhdistetyllä perhelomalla ja leirillä. Perhe lomaili vaunulla, minä ja koirat treenailtiin (ja lomailtiin kans vähän vaunulla :D ) Tytöistä on kyllä kasvanut ihan karvanaamareita - Hipardihan toki on ollut aina sellainen "kaikkien kaveri" ja übersosiaalinen tapaus, mutta myös Näpänder on esitellyt itsestään karavaanari puolen: ne molemmat rakastavat vaunuilua ja haikailevat päivittäin vaunun perään nytkin :D Kai siinnä sitten joku viehätyksensä on.

Leirillä treenailtiin tällä kertaa vain agilityä - siis me, jotkut muut toki treenasivat muitakin lajeja. Aika löysä oli leiriaikatauluni, sillä vain  Näpillä oli aksaa joka päivä, Hipardilla oli vain joka toinen. Jäi kivasti aikaa seurata siis myös Hipin jälkeläisiä niin aksassa kuin tokossakin. Edelleen näyttti hyvältä, vuosi vuodelta paremmalta ja paremmalta. Silvia toi mukanaan Italian kuulumisia Capista, ja se kuullostaa kyllä super hienolta ja vahvalta koiralta!

Hip, ja Hipardin tyttäret ovat kisailleet melko ahkerasti heinä-elokuun vaihteessa. Omalla kohdallani tuloksissa on näkynyt lähinnä HYL , ja Hipille yksi 15, mutta ai että on ollut makeaa mennä! Näpin kanssa on systeemit vaihteeksi sekaisin, koska se on taas lyönyt menovaihdetta vaan lisää ja minä olen pudonnut kyydistä, mutta enköhän minä sen taas joskjsu kiinni saa. Hip on tehnyt aivan hitokseen hienoa settiä, ja on niin ihanaa, kun se liikkuu mahtavasti ja kepeästi - vaikka alkaa olla jo "iällä". Aika moni saman ikäinen kun on jo (sairas)eläkeellä, ja mummeli vain porskuttaa. Juuri viime viikonloppuna sai ihailua osakseen mm. pujottelusta ja vauhdistaan. On se vaan < 3

Varsinaisista tuloksista ovat vastanneet nuoremmat tyttäret; By ja Ysi. Ysi aloitti tuloskimaran käynnistämällä valiokellon Ylöjärvellä vaatimattomalla 0 voitolla supermiinuksin :) Toinen Agisert napsahtikin sitten heti elokuun alkupäivinä, jälleen ylivoimaisella voitolla  - sillä kukapa niitä säälisertejä kaipaisi :D

By viimeisteli 1-luokan 0 voitolla ja debytoi heti perään 2-luokassa, niin ikään 0-voiutolla ja mahtavalla ihanneajan alituksella. Eikä tässä vielä suinkaan kaikki: vain kaksi päivää myöhemmin By kruunattiin uudeksi Keski-Pohjanmaan Piirinmestariksi Tokossa tuloksella EVL1, pistein 283,5! Aivan huikeaa!

 Vaikka kesää on vielä jäljellä, niin tässä jo jännätään päästäänkö heimolaisten kanssa syysleirille. Ja ylihuomenna.... ylihuomenna elämä muuttuu, eikä mikään ole enää entisellään.


tiistai 21. heinäkuuta 2015

Synttäreitä ja (aktiivi)lomaa

Hipardin pyöreiden jälkeen juhlistettiin N-pentujen (melkein) aikuisiksi kasvamista - 19.7. täyttivät "Nohevat N:nät" aka "Nopeat Hiilarit" eli, By, Ysi, Kelpo, Kappa, Cap, Rocky ja Rio jo 3 vuotta :o Mihin ihmeeseen aika onkaan kadonnut? Juuri viimeviikollahan se oli kun tilanne oli tämä:



Ja eilinen vietettiin vielä näissä tunnelmissa:



Joten miten siis on mahdollista että nyt jo näyttää tältä:

Kelpo toivottamassa emälleen hyvää syntymäpäivää
Rio nauttii omasta syntymäpäivälahjastaan

Rocky

Kappa

Cap

Ysi
By

Heinäkuun alkupuolella meidän "oma" poppoo vietti (aktiivi?)lomaa Kankaanpäässä 4 vuorokauden verran. Kyseessä oli aito (?) loma-loma, eli ei siis mitään koiriin liittyvää :o Koirat tosin saivat myö nauttia lomasta: aamuin illoin n. 2,5h lenkkeilyä ja ennenkaikkea JUOKSEMISTA Kankaanpään avarissa kangasmetsissä. Pävisin vielä n. 1,5 h kevennetty versio. Sangen tyytyväisiltä vaikuttivat tytöt ja selvästi nauttivat taas päästessään aivan erilaiseen maastoon kuin mitä kotikulmilla on, revittelemään oikein kunnolla. Muutoinkin tyypit ovat osoittautuneet myös erinomaisiksi "caravan" koiriksi - etenkin Hip, joka oli jo valmiiksi "karvanaamari, kaikkien kaveri" :D Hiljaiset ja hyväkäytöksiset tytöt ovat jo saaneet myös tässä hommassa kovasti ihailua kanssa ihmisiltä. Ja etenkin Hipardi on kerännyt laumoittain "lapsifaneja" (se koira on kyllä lasten ympäröimänä niin elementissään ettei tosikaan). Nyt on vedetty hnekä ja valmistauduttu seuraavaan aktiivilomaan, jossa lenkkeilyn lisäksi Hip ja Näp harrastavat ainakin tätä:

Hipardin jokavuotinen traditio ja kohokohta: jono leikki kera Katrin ja Elinan koirien (muut eivät tähän touhuun kelpaa)

Tää on niin siistii
Lisää kyttäystä, mutta toisessa tilanteessa ;)

Tämäkin sen osaa ;)

Sit me tehdään tätä...

... ja tätä...

...ja tätä...

... ja tätä...
... ja etenkin tätä.
Ai niin! Olenko edes muistanut mainita, että Kelpo poika on nykyään todistetusti kaunis :) Eli kerran kävi näyttelyssä ja heti tuli täydellinen tulos (y)  Vaan mikäpä ihme se nyt oli: upea koira ja (lähes) ammattihandleri ;) JESS!