maanantai 31. lokakuuta 2011

Viisitoista kesää, ei yhtään vähempää

Vaikka pois on Alice viidentoista kesän jälkeen, niin Kali THE Kaamea ei! :)

Suuren suuret onnittelut Super muori Kali-Kaamealle, joka vietti tänään 31.10.2011 15-vuotis syntymäpäiviään! Eikä vieläkään ole meno hiipunut vaikka aamun valossa saattaa jo vanhalta näyttääkin.


Valossa aamun kun hänet mä nään,
kuinka vanhalta joskus hän voi näyttääkään.
Paljonko matkaa on tehtykään me,
hän ja mää...



Pienenä tyttönä...

Ja vartti julkisuudessa :) Metsästyskoirien tottelevaisuuskoe Jahtihaukuissa v-99  

tiistai 18. lokakuuta 2011

Uskomattoman Upeat U:t 1-vuotta!!

Voi kamaluuksien kamaluus kuinka nopeasti vuosi on vierähtänyt :o Pienet "Iipardit", Uskomattoman Upeat U:t, Routa ja Näp eivät olekaan enää pulleroisia-palleroisia-käpylehmiä vaan vakavasti otettavia (noh... vakavasti ja vakavasti ;)) nuoria, terveitä ja huippu lahjakkaita harrastuskoiria :o Omasta mielestään jo hyvinkin isoja (me omistajat olemme ehkä tästä asiasta eri mieltä) ja hurrrrrrrrrrjan päteviä (tästä me omistajta olemme tasan samaa mieltä, kuin myös omistajien koutsit, treenikaverit ja moni muu tähän kaksikkoon tutustunut <3)

Ainahan toki oma koira, ja varsinkin oman koiran jälkeläinen/jälkeläiset ovat huippu hyviä, mutta todellakin, kun tarkastelen Näpiä ja Routaa niiiiiiin objektiivisesti kuin suinkin vain voin toisen pennun ja pentujen emän omistajan ominaisuudessa ja näiden kahden 7 ensimmäisen elin viikon jakaneena, niin kyllä: Hip-Iiro yhdistelmä on tähän asti täyttänyt kaikki odotukset sekä villeimmät unelmat - ja enemmänkin. Ja mikä parasta: nyt kaikki vasta oikeasti alkaa <3

Hyvää syntymäpäivää rakkaat
Tending Umbra aka Routa
Tending Ultimate aka Näp

Vastasyntyneet  
Routa 2 vko.a

Näp 2 vko:a


Ensimmäinen ulkoilu


Ensimmäinen kiinteä ateria - possut <3
Toisella ulkoilukerralla valooitettiin jo maailmaa...

... molemmat tyylilleen uskollisina <3
Kohta sitä oltiinkin jo varsinaisia lumikenttien kuningattaria...

... tyylilleen uskollisina kumpainenkin prinsessa <3






Välillä sentään ehdittiin pysähtyä poseeraamaankin...

... tyylilleen uskollisena kumpainenkin ;)
Perhe on paras...

... ja pahin...

... ja me niin halutaan pois täältä tyhmästä aitauksesta!
Olemme valmiina seikkailuihin...

...ylitttämään haasteet...

... täydellä vauhdilla!
Mutta torkut vielä ennen matkaa...

... niin olemme valmiita...

...Tending Umbra...

... ja Tending Ultimate

Kuv Sirpa Saari

Kuva Sirpa Saari


Kuva Sirpa Saari


Ja eräänä päivänä...

...pullero-pallero-käpylehmistä... 
... olikin varttunut joutsenia!
Tending Ultimate, "NÄP" kuva Sanna Lehtonen

Tendig Umbra "ROUTA", kuva Sirpa Saari

Maailma, oletko valmis uusille esikuville?

 

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Koska Maailma Tarvitsee Esikuvia


The One and The Only
- SUPER LAIKA POIKA
11 vuotta esikuvana maailmalle 
9.10.2011!


Kukkona tunkiolla jo aivan pienenä poikana <3

Niin ne vuodet vierähtävät... 11 vuotta Kostilla ikää, vastahan se oli pieni, mutta hyvin suurikorvainen, laikapoika, ja nyt jo... ikämies. Ikä ei tosin Kostia paina - ehkä ihan hieman on rauhoittunut (ja kun ottaa huomioon lähtötason, on kyseessä siis erittäin energinen poika edelleen), mutta edelleen "pölhökustaillaan" harva se päivä, ja - kiitos viisaan päätökseni jättää Kosti agilitystä eläkkeelle heti kun selkäoireita alkoi ilmaantua (vaikka fysioterapialla ja hieronnalla uraa oltaisiinkin voitu jatkaa), on laikapoika saanut terveet ja kivuttomat eläkepäivät :) Mitä nyt välillä käy itsekseen ja omin luvin suorittelemassa esteitä pihamaalla... 

Synttäreiden aattona kipaistiin Hipardin kanssa Lempäälässä kisaamassa. Agiradalla hyllytettiin heti kättelyssä kun ohjaaja oli unessa mutta Hip, yllättäen ;), ei. Hyppäriltä tulos 15, pari rimaa ja yksi kielto kun ennakoin ennakoimista "hieman" liikaa. Tosi sujuva rata ja oli niin nautinnollista mennä Hipardin kanssa. Se vaan on niiiiin <3

Näp pieni ei ole enää niin pieni. Tai siis on. Mutta nykyään Neiti Näp - ensimmäinen juoksu alla ja agilityn treenaaminenkin on vihdoinkin aloitettu. Ja eipä sit aloitettukaan mitenkään vaatimattomasti, vaan Teemu & Niinu Linnan kurssilla. :) Hirmuisesti sai Näp kehuja molemmilta - taito taso on valtaisa kun ottaa huomioon kuinka vähän Näpillä on vasta tehty (n. 5 x 5-10min/kk). Ohjausta lukee upeasti ja reagoi siihen todella hienosti. Ja tämä kaikki pelkällä höntsäilyllä - Teemun sanoin: "hyvin olette höntsäilleet". Niin ollaankin :) Kun pohjat on tehty hyvin, pääsee "viimeistelyssä" vähemmällä :) Hienosti ollaan treenien tavoiteaikataulussa ja Näp on kehittynyt juuri suunnitelmien mukaan. Nyt on siis aloitettu "isojen tyttöjen" agility. Paitsi tietenkään ei kontakteja ja pujottelua vielä. Ne saavat vielä odottaa.

Hipardin kanssa ylitin itseni em. treeneissä useammankin kerran, jos tosin Teemu huomasi HETI ohjauksessani todellisen kardinaalimokan :( VOI HELEVETTI! Siis ei, ei helvetti sille että huomasi, eikä edes sille että siellä oli sellainen moka, vaan sille että mä TIEDÄN ettei silla saa ohjata enkä ole itse yhtään huomannut ko. mömmöilyä. Ihmetellyt vaan että no mikä siihen koiraan nyt on iskenyt, kun on ollut viime viikkoina aivan mahdoton. Ei mikään. Se vaan oli lukenut "ohjausta". Tän siitä sai heti kun oli muutaman viikon pois Lotan ja Lauran valvovien silmien alta :( No, onneksi Teemu huomasi ja asia saatiin korjattua ennen kuin ehdin pilata koiran kokonaan. Nyt toimii taas kuin ihmisen mieli. Enkä minä itseäni ruoski, on aika painavat syyt siihen miksi tällaiseen henkiseen laiskuuteen olen sortunut alkusyksyn aikana (ja sit tosiaan vielä se, että kun ei olla päästy L & L treeneihin)

Oli ihan huippu koulutus ja pää on täynnä suunnitelmia (vielä kun saisi ne toteutetuksikin). Yllätyin Hipardin - ja eritoten omista taidoistani todella suuresti :o En tiennytkään että me osataan niin paljon :o Eikä kyllä yhtään pahaa tehnyt sekään kun sai Teemulta kuulla ettei Jaakko /Suoknuutti) turhaan ole Hipardia kehunut <3 

Itseasiassa vasta tuona viikonloppuna tajusin kuinka taitava Hip todella on - ja lisäksi vielä sen, että ei, se ei ole mitään perussettiä ne taidot vaan kyse on todella taitavasta ja taitavasti koulutetusta eläimestä. Hyvä minä! Hyvä me <3

Niin, tämmöistä melko vaatimatonta linjaa ja tahtia edustavat edelleen nämä blogi päivitykset. Loppukesä ja alkusyksy on ollut "IRL" todella raskasta aikaa ja on tapahtunut paljon pahoja asioita. Mutta onneksi mulla on tukenani ihanat Kirsi & Hanna sekä maailman parhaat treenikamut ja koutsit Takuista <3 Ja Hip & Näp. Ja Pygmi <3 Aurinkoni <3