Vuosi jotakuinkin paketissa

Vielä on muutama päivä tätä vuotta jäljellä ja yhdet treenitkin vielä mahtuvat tälle vuodelle, mutta pääasiassa tämän vuoden osalta asiat on paketissa.

Vuoden viimeisestä tuloksesta huolehtivat Marjaana ja Routa 13.12.14 upealla EVL1 tuloksella pistein 281! Onnea jälleen kerran Marjaana ja Hipardin mahtava esikoinen < 3

Kaunis Routa

Meillä kotonahan on nyt kohtsillään tasan vuosi harjoitettu eloa pienen koiramäärän kanssa - on ollut outoa, ja niin helppoa kun on vain kaksi pientä koiraa. Ensi vuonna koiramäärään toivottavasti saadaan muutosta.

Yli 9 vuotias Hip on edelleen rautaisessa kunnossa, ja näyttää nuoermmille aksassa mistä "kana pissiii". Loppukesän polyypin poisto-operaatiosta Hip toipui hyvin ja nopeasti, mitään muita vaivoja Hipardilla ei edelleenkään ole, eikä se edelleenkään juuri edes jumiudu lihaksistostaan vaikka ikää alkaa olla. Aksaamiseen, eritoten kisaamiseen oman haasteensa minulle tuo se, että Hip ja Näp ovat jotenkin kovin erirytmiset koirat - teknisesti yhtä taitavia eikä ohjauksessa teknillisesti ole suuriakaan eroja, mutta jotenkin se, että saa omat askeleet ja liikkeen rytmin osumaan kohdilleen molempien kanssa, on erittäin haastavaa mun pääkopalle. Treenitapaa olenkin nyt jo muuttanut, ja ensi vuodelle on uudet kisakuviot suunnitteila - tosin, jos onni on myötä, Näpänderhän jää mammalomalle keväällä, ja sitten on aksakoirana hetken aikaa vain Hip.

Entäpä Näp? No, Näphän on mainio ja ihana. Sen kanssa saa yllättyä iloisesti joka ikinen kerta kun sen kanssa akasaa ja edelleen se vain parantaa suorituksiaan ja lisää vauhtiaan sitä mukaa kun mun ohjaus selkiintyy ja olen löytänyt enemmän omaa "käsialaani" mikä sopii meille molemmille. Suurin haaste on Näpinkin kanssa mun pääni: sen oikean asenteen ja ajatuksen löytäminen ja säilyttäminen. Treenit on jo aloitettu ja hyvältä näyttää vaikken vielä kisasuoritukseen asti sitä onnistunutkaan viemään.

Muutoin syksy on pyörinyt enemmän tai vielä enemmän Näpin jalsostuskuvioden merkeissä ja pohtiessa. Näpin pennuthan toteutetaan yhteistyössä Tending kennelin kanssa, mutta on silti mielenkiintoista tukia sukuja ja pohtia asioita. Ja ihan hitokseen vaikeaa myös! Kyllä se vain on todella valtava palapeli mikä siinnä on kasattavana, jotta toiveet ja todellisuus yhdistyisivät parhaalla mahdollisella tavalla sen hetkisten tietojen perusteella. Ja siihen päälle vielä se tosi seikka että kyse todellakin on "sen hetkisistä tiedoista"; loppujen lopuksi mukaan tarvitaan myös onnea.

Anyway, Näpin sussu pohdinnat alkaa olla loppusuoralla, muutamia speksejä vielä odotellaan/tarkastellaan ja jokunen uros kenties käydään vielä paikan päällä tarkastamassa. (eli jatketaan sitä samaa mitä tähänkin asti ollaan tehty - on ollut kyllä mukava tutustua uusiin ihmisiin ja koiriin)

Vaikkei Näpin jalostuskäyttöä ole vielä varsinaisesti mainostettu ja urosvalintakin on edelleen avoin, on Näp pieni ilokseni herättänyt valtavasti kiinnostusta! Omasta mielestänihän toki Näp on mitä parhain koira, mutta että muutkin tykkäävät siitä niin paljon. :) Erityisesti on mieltä lämmittänyt se, että Näpiin on jo käyty tutustumassa nimenomaan kotioloissa ja pennun odottajissa on henkilöitä, jotka ovat nähneet Näpiä pienestä asti (eivätkä silti ole muuttaneet mielipidettään kuin positiiviseen suuntaan ;) ). Arvostan tätä kovasti, sillä Näp on niin paljon muutakin kuin vain se kiitovauhdilla aksaa suorittava otus - se on koira, lemmikki, ystävä, perheenjäsen ja vasta viimeisenä se "väline"- vaikka sen "välineominaisuudet" ovatkin mielettömän hienot. Tuntuu hyvältä huomata, että pennun odottajt jakavat samoja arvoja, ja ovat ennenkaikkea kiinnostuneita Näpistä koirana, ei vain "agilityvälineenä" (vaikka ymmärrettävistä syistä nimenomaan aksaharrastajat Näpistä kiinnostuneita ovat)

Melkoista kiirettä on siis syksy ja alkutalvi ollut, mutta viimeinkin olen saanut jopa koottua Näpin videoita esiin ja luotua ihan oman you tube kanavan (mitäpoä sitä muuta Jouluna tekisi? ;) )  Joten tässäpä näitä linkkejä:

Näp ja haastava putki ;) (1lk kisat tai ensimmäisä 2-lk.n kisoja, en muista)
https://picasaweb.google.com/smlehton/August3201302?authkey=Gv1sRgCL7l38rWxe3x0AE#5908154270387841042

1-luokan kisarataa


https://www.youtube.com/watch?v=JDLv_VpErOM

https://www.youtube.com/watch?v=nGQEqW7N8pI&list=PLy-XQoLelluDIrIVeMBkD22YX7Y7KYfBr&index=4

https://www.youtube.com/watch?v=JDLv_VpErOM

Kooste Niinun treeneistä (mukana myös Hip)

https://www.youtube.com/watch?v=fXqNELVr-JM

Ja se mun oma you tube kanava, jonka sian viimeinkin aikaiseksi - siellä kuvaa pentutreenistä, treenistä & kisaratoja eri aikakausilta.

 https://www.youtube.com/channel/UCAtyEAc-Yd3gaWvMDztto0Q

Jaahas, ja sitten jatkamaan pyhien viettoa :) Loppuun vielä kuva Ysistä, koska Ysin nyt vaan on niin upea! Ja tolkuttoman nopea :o Kyllä on vauhtigeenejä riittänyt Hipin jälkeläisille ihan kaikille! Juuri ennen joulua, pääsin seuraamaan pitkästä aikaa Sarin ja Rion aksaa T-treeneissä, ja... huikea uros. Mii like :) 

Pirajan ja pittbullin risteytys Ysi ;)

Tuloksiaaaaaaa.....

Kylläpäs hankin itselleni hommia tällä laiskalla päivitystahdilla - niin hurjasti ovat Hipardin hienot lapsoset tuloksia tahkoneet kevät talven ja kevään aikana. Eli pidemmittä puheitta, aloitetaan niistä tuloksista:

Sarin viettäessä mammalomaa, Rio on päässyt aksaamaan Helenan kera - ja aikas mahtavin tuloksin: 23.2.2014, elämänsä toisissa kisoissa rapsahti 0 tulos ja 3 sija. Maaliskuussa oli parin seuraavat kisat ja niinpä niin : 23.3. iskettiin tauluun NOLLAVOITTO!!! Ykkösluokan Rio hyvästeli - niin ikään Helenan ohjaamana 2.5. kiitäen nollalla 2.sijalle. Ja todellakin kiitäen, sillä sangen nopesa poika tuo Rio on.

Tokaluokkalainen Rio :)

Sari palautui kisakentille ja Rion ohjaimiin tokossa 24.5.2014 - ja hetihän sieltä hieno AVO1 tulos pistein 172 ja luokkavoiton kera tuli, tukahduttavasta 30 asteen helteestä huolimatta! Jätti suuret onnittelut teille Sari, Rio ja Helena.

On kyllä niin äitinsä kuva Riokin.

Puolan poika Rocky ja Malgosia avasivat tokouransa 2.3.2014 Puolassa. Kyseessä oli 0-luokka (beginnner class) joka vastannee meidän alokasluokkaa ja tämän kilpailun läpäiseminen oikeuttaa kisaamaan kv kokeissa. Ja hienostihan se läpäsitiin: Tulos "excellent" pistein 86,5/100 ja 4.sija!

Rocky seuraa benninger luokassa

3.5.2014 Malgosia ja Rocky kilapilivat kv tokossa Riikassa, Latviassa (tuomarina Bernilla Tallberg Suomesta). Luokkana nyt 1-taso ja tuloksena luokka voitto pisteillä 257/280 ja arvosanalla "excellent"!!

24.5. pari kilpaili kotinurkillaan Varsovassa, KV toko, 1-luokka, tuloksena "excellent" ja 4. sija pistein 227! - ja järjettömän kovassa helteessä tämä :)
Onnea aivan äärettömän paljon Malgosia ja Rocky! Keep up good work!

Rocky

Kelpo ja Anna avasivat toukokuun alkupäivinä tokouransa varsin "kelvollisesti": ALO1 tulos tuli maahanmenon nollasta huolimatta pistein 162,5! Hienoa työtä Anna olet tehnyt tämän hmmm.... haastavahkon tyypin kanssa :)

Jos en tietäisi, niin olisi vaikea kyllä arvata kumpi tässä "sukeltaa"... mutta Kelpo se on.

Toukokuun loppupään menestyjiin saadaan naiskauneutta: Leena ja By debytoivat nimittäin avoimessaluokassa 29.5.2014 ja taisivat suorittaa kaksi avo koetta samaan syssyyn: ensimmäisen ja viimeisen? Eli AVO1 tulos, KP ja luokkavoitto pistein 186/200!!! Tervemenoa voittajaan Leena ja By!

By

Myös Ysi ja Anttu ovat aloittaneet kisailun aksassa ja muutamia startteja on jo parilla alla. Nollat ovat vielä antaneet odotuttaa itseään, mutta vauhti.... vauhti sen sijaan ei. Ysi on kyllä jäätävän nopea :o

Ysi

Cap'n rekisteröinti Italian kennelliitossa onnistui viimein, joten eiköhän sieltä Italian suunnastakin kohta saada koetuloksia - kuulemma ainakin todella hyvältä näyttää. Marjaanan ja Roudan kevät sen sijaan ei sujunut ihan onnellisten tähtien alla. Lempäälän karsintakokeessa Rou käyttäyti kokeen alussa hieman kummallisesti ja - onneksi - Marjaana tuntee koiransa niin hyvin että arvasi jonkun olevan todella pielessä. Koe keskeytettiin ja eläinlääkäriin päädyttiin: Roudalla todettiin kohtutulehdus :( Onneksi nuorena ja hyväkuntoisena koirana Rou selvityi tästä hyvin ja jopa kohtu pelastui. Nyt kohotellaan kuntoa taukoa edeltävälle tasolle ja sitten kohti uusia haasteita.

Nyt kun Hipin nuoremmatkin jälkeläiset täyttävät kohta 2 vuotta, ei voi olla muuta kuin tyytyväinen näkemäänsä: erittäin hienoja ja mukavia jälkeläisä on Hip maailmaan saattanut. Hip on periyttänyt itseään vahvasti ja jälkeläisissä ilmenee kaikki Hipin hyvät puolet - toki tietenkin myös ne haasteellisemmat puolet, eli ihan helpolla eivät jälkeläisetkään ohjaajiaan päästä.

Näp ja Hip ovat treenailleet kyllä, mutta kisattu ollaan aika harvakseltaan koko kevät. Nollan syrjissä on molemmat käyneet, mutta ihan ei olla osuttu - nyt tosin viimekisoissa Näpänder lähti "vähän niinku näpeistä" :D

Tokon treenaamiseen ollaan nyt myös panostettu, molempien kanssa,  ja loppukesästä olisi tarkoitus käydä kokeilemassakin - ainakin Näpänderin kera. Näpin pennutusjuttuja suunnitellaan jo kovalla tohinalla, mutta niistä sitten heiman myöhemmin lisää.

Ohessa videoklippiä maaliskuulta: treenaamassa Jere ja; Maisa, Maarit ja; Pulmu, Niinu sekä Harald ja Pulmu sekä ak kera Hipardin ja Näpänderin.

Kohti kakkosluokkaa

... ollaan menty jo itseasiassa useampi viikko. Tämä blogin päivitys näemmä vaan ei toteudu. Mutta siis 24.3. Johanna Nybergin hypäriltä Lempäälässä Näpänderille nolla tulos ja sija 2. Eikä edes huonoille hävitty: voiton veivät treenitoverimme Päivi ja Gatu! :)

Ennen tuota nollaa käytiin edellisenä päivänä Janakkalassa kisaamassa: kaksi hyllyä ja yksi jotain 20 ja risat tulos. Ihan hyviä pätkiä, sit vaan ei oltu samalla radalla kokoaikaa. Parhautta oli se, että Näp oli itseasiassa kaikista parhaimmillaan mielentilan suhteen nimenomaan viimeisellä radalla - vaikka keskimmäiselle radalle jopa testasin ennen starttia kunnon hulluttamista (joo, ei hyvä idea ;) ) Hipardin radat Lempäälässä olivat sarjaa: ei kerrottavaa jälkipolville. Tai no ehkä sen verran on kerrottavaa että toinen rata hyllytettiin uudella tavalla: Hip kipaisi selän taakse valssissa ja kävi suorittamassa muurin (jonne pitikin mennä). En vaan nähnyt että se suoritti em. esteen joten pistin sen uudelleen muurille. Tuomari osasi laskea kahteen ;)

Hyvinkäällä käytiin pari viikkoa sitten kisaamassa: Näpille kaksi hyvää rataa, mutta hylyt kun... noh ;) Hiparille semi ok vedot, olin jo aika sippi siinnä vaiheessa. Rytmityksen paskuudesta huolimatta Hip teki hyvää suoritusta. Mä sit vaan kai päätin ottaa väärät radat tai jotain ;)

Treenitty ollaan, tietysti - niin Timantti-Tiimien kuin alueellisen valmennuksenkin treenilöissä. Ekstrana oli myös Sarin vetämä treeni, jossa samalla päästiin moikkaaamaan Näpin sisaren poikaa. Sari sanoi että kovin näyttää tutulta Näpin meno ;) Sillä oli ihan pahimman luokan vauhtikallo päivä - muuten toki sujui kivasti, mutta... no ei "ihan" vastannut mun jarrutuksiin.  Näpin teemana tuntui olevan: hyppään pitkälle koska voin ;) Se likka ainakin osaa venyttää askelta ja hyppyä. ;) Rytmityksestä saatiin yllätyksekseni kehuja! :o Tai no, itseasiassa se kyllä olikin - ja on ollut, ihan hyvää: ongelmia tuottaa se, että Näp ei reagoi mihinkään muuhun kunnolla kuin liikkeeseen. Toki vastaa rintamasuuntaankin, mutta: heti kun sen siitä "jarrusta" irroittaa niin... se painaa kaasua taas. Ja kun se todella ehtii kiihdyttämään esteelle uudelleen, vaikka olisi jarrutettu ihan tiukastikin :/

Hip osoitti tässä päivänä eräänä osaavansa kyllä niistot. Se vain oli käsittänyt koko jutun väärin *huokaus* Miks mun koirat tuntuu _aina_ olevan niitä, jotka mieltävät että "kaikki mikä tapahtui n. 5 min sisään ennen palkkausta - kuuluu pyydettyyn tehtävään" ? Höperöt :)

Pöhkö mikä pöhkö

Uskomaton vuoden avaus!!

No eipä voi moittia kisa vuoden 2013 avausta, ei. Näpppärä Näp pääsi kisaamaan Janakkalaan 19.1. ja... hittolainen, tempaistiin pikku pimun kanssa 0 voitto!!! Hertsileijaa :) Ja vielä syksyllä olin sitä mieltä että tän tyypin kanssa tullaan olemaan 1-luokassa piiiiiitkään ennen ainuttakaan nolla... ja siinnä se nyt seisoo kisakirjassa. Ja vieläpä radalta, jolla yksikään toinen maxi koirakko ei nollaa tehnyt :o

Eikä tässä vielä kaikki: päivän muutkin radat tuntuivat ihan agilityltä ja tosi hyvät siivut vedettiin vaikka sit ohjaajan höpsöilyn ja/tai huolimattomuuden takia tuloksena seisoikin hyl. Mutta... kirjainten lisäksi ei muiltakaan radoilta tullut muita virheitä (eli vain se yksi ainoa joka sit kosautti tuloksettomaksi) ja meno tuntui tosi kivalta. Lähtö ja lämmittely rutiinit ollaan saatu kuntoon ts. löydetty "se meidän juttu", joka ei, yllätys, yllätys, sittenkään eroa juuri lainkaan Hipin ja mun jutusta vaikkei sitä heti uskoisi päälle päin :)

Hipardi ei päässyt tammikuussa kisaamaan koska en jaksanut kisata ja nyt ei vähään aikaan tarvikaan kisata kun molemmat neidot ovat juoksullansa.Tosin, eipä tässä kisaamiselle oikein aikaa olisi ollutkaan: helmikuu on niin täynnä treenejä. Ehkä Hipardille joku jossain, Näpille tuskin - sen kanssa keskitytään lyhentämään "to do" listaa ennen kesää.

Treenit on sujuneet molempien kanssa tosi kivasti, etenkin viime viikonlopun alueellisen valmennuksen treenit. Näp oli... no näppärä :) Ei siitä pääse yli eikä ympäri. Tero mm. kellotti puomin suoritusta ja melkoiseen aikaan vetää hukka pätkä kyseisen esteen vaikka on niin pieni :o Mutta tosiaan, kakarahan tuo on ja vielä moni juttu kesken - tosin on Hipardinkin kanssa muutama nyanssi työn alla. Hip oli mukana turistina aluevalmennuksessa ja treenien lopuksi treenasin sillä samaa rataa. Nollana. On se vaan niin ihana ja taitava. Vaikka välillä myös BorCas, edelleen. Ei pääse pantteri pilkuistaan ;)

Tällä hetkellä odotellaan kuumeisesti tulevaa viikonloppua; edessä on N-pentujen pentutreffit joihin jalkautuvat myös U-pennut :) Jännää nähdä millaisia ovat puolivuotiaat "Hiilarit" livenä: kuinka paljon näkyy vielä niitä samoja piirteitä/ovatko voimistuneet kuin mitä pentulaatikossa? Ja aivan mahtavuutta tavata taas Routaa. Ja kaikkia Hipardin lasten mahtavia omistajia & Riittaa ja Pekkaa :)

Ai mikä on salaisuuteni? No daa: JOOGA! :D

Hei, hei vanha vuosi!

Jaa-a, mitsä sitä sanoisi vuodesta 2012? No, Kalin kuolemaa lukuun ottamatta hieno vuosi, jonka aikana tapahtui paljon mahtavia asioita, tuli tutustuttua paremmin useisiin aivan mielettömän mahtaviin ihmisiin yms. Toki niitä ei-niin-mukavia päiviäkin mahtui mukaan, mutta viivan alla on vahvasti plussan puolella oleva tilanne.

Näpin kanssa päästiin lopettelemaan aksa vuosi 2012 vielä muutaman mainion treenin muodossa: juuri ennen Joulu aattoa alueellisen valmennuksen treeneissä (jossa Näp EI uponnut _todellakaan_ putki ansaan!!!!) ja vuoden viimeisenä perjantaina Timantti-Tiimin kera Teemun opissa Espoossa.

Treenit, molemmilla, alkavat taas jo huomenna, kisoista ei vielä oikein ole syntynyt päätöstä... laiska kisaaja mikä laiska (eiku ei oikein nappaa talvikisaaminen, kun ei koskaan tiedä kuin kylmä on... ja saako koiraa myös starttien välissä lämpimään). Vuoden 2013 tavoitteisiin kuuluu mm. hauskan pito, hyvät treenit, kivat kisaradat ja hetket supermahtavien ystävien kera. Niin ja (no nää nyt kyl kuuluu noihin ystäviin...) Takkujen valmennusryhmässä starttaaminen pienen tauon jälkeen :)

Ja Bamin pennut ovat kasvaneet jo reilusti ulos pentulaatikostaan ja matkanneet maailmalle uusiin, omiin, perheisiinsä. (joista yksikään ei ole meillä... vaikka... mutta ei :))

Timantteja!

Timantteja löytyy tietenkin Bamin nisiltä; vaikka tietenkin kiinteän ruuan syömisen opettelu on jo aloitettu. Liikkumista treenataan kovin ja 3 viikkoisena yksi hurja päätti tulla ulos jo pentulaatikostakin!

Marraskuulle on kertynyt myös Timantti Tours'eja; koulutusexcursio Espooseen (aivan mieletön reissu - again) sekä kisaturnee peräti Lempäälään asti ;) Tamskin iltakisoissa siis starttasivat molemmat typyt yhden startin verran. Näp'ille tulos 10 - ei vaan osannut/pystynyt jarruttamaan. Rata oli "vaikea" Mujusen rata - Vaikea koska siinnä pääsi koira luukuttamaan ihan tosissaan ja niinhän siinnä sitten kävikin: pujotteluun mentiin jostain 5 kepiltä (Näp ei tosin ollut tuhma - näin että se kyllä yritti jarruttaa, mutta... ei vaan osannut jarruttaa tarpeeksi. Sama keinulla -> lentokeinu: yritti jarruttaa, mutta...) Hipardille tulokseksi 15. Heti alussa yksi rima alas kun oletettavasti touhusin jotain juuri kun koira oli riman yllä ja Hip myös lähestyi kyseistä hyppyä vähän huonosta kulmasta -> sen seurauksena myös seuraava rima alas. Kun alla oli virheitä, niin vedin aika riskillä ja yksi kielto päälle. Hyvät fiilikset jäi radoista: on ne vaan upeita noi mun tytöt.

Alueellisen valmennuksen treeneissä Näp oli aivan jäätävä. :o Varsinkin sen pujottelu: itsenäinen haku umpikulmaan, mulla takaa leikkaus, koira kompastuu kepeillä ja jatkaa SILTI pujottelua virheettä!!! Olisi niin tehnyt mieli herkutella sillä pujottelulla, vaan... ei auttanut. Oli tehtävä ihan töitäkin ts. vahvistaa ihan muita juttuja -tällä hetkellä tärkeämpiä.

Sunnuntaina olikin vuorossa vuoden kohokohta ja suurimmat arvokisat; SuurTAKKU mittelöt!!! Kovasti kuntohuippua juuri tähän kohtaan koetettiin ajoittaa, olihan Näp sentään hallitseva SuurMölliTAKKU, joten paineet oli kovat vaikka nyt painittiinkin eri sarjassa kuin vuosi sitten ;) Mukaan geimeihin pääsi myös Super Laika Poika Kosti (12 v) kisaamaan VVV-luokassa.

Ja voi mikä liikkis mun SLP olikaan! Kun se tajusi, että hei, nythän ollaan kisoissa, se teki sille opetetut lähtörutiinit ihan itse - 4 vuoden totaali tauon jälkeen! Ja kun lähdettiin liikkeele, niin pappa hyppäsi kuin vettä vaan 65 senttisiä.... tosin... me tehtiin kyllä ilman rimoja ;) Parin siivekeen jälkeen se hoksasi että ei ihan niin korkealle tarvikkaan hypätä, mutta jokaisella aidalle: ponnistus ja hyppy, ponnistus ja hyppy :D Liikkis. Voittoon ei tulos (28,72)  riittänyt, mutta hämmästyin kyllä suunnattomasti sitä että tuossa oli vian 3,72 yliaikaa :o Et kovaa se menee edelleen.

Kovaa meni myös Näp - molemmilla radoilla (kahden radan yhteistulos). En tiennytkään että se voi tehdä niin paljon virheitä alle ihanne ajan ;) Oikeat tulokset kuitenkin siis 2xhyl. Hipardi veti kaksi tasaisen varmaa rataa ja tasaisesti lähes tismalleen sama aika molemmilta radoilta. Eri virheet tosin. Ekalta radalta hyl ja toiselta 10.

Kirvelevä tappio, pistesijoille päästiin ainoastaan ;) Mutta onneksi maailman paras SEURA helpotti tappion tuomaa tuskaa. Hyvä minä, hyvä ME! HYVÄ TUKAT!!!

Valiokellon käynnistystä, pupseja ja aksaa

No niin! Routa juhlisti 2 vuotis syntymäpäiväänsä 21.10. kera Marjaanan kerrassaan mahtavalla tavalla: ensimmäinen EVL koe ja niinhän siinnä kävi (tosin, ei yllättäen lainkaan) että valiokello käynnistyi heti kättelyssä :) Tuloksena siis EVL1 pistein 303!!! Aivan huippua!!!

Näp sen sijaan käynnisteli vain kaasukahvaansa, mutta sitä sitten hiukan enemmän. Päästiin testaamaan Takkulan uutta mattoa oikein NÄPpituntumalla Lee Gibsonin koulutuksen parissa sekä la että su. Eikä tarvinnut pettyä! Ei mattoon eikä Leehen! Aivan mahtava pohja treenata meillä ja se koulutus... huh-huh... sen vaan sanon että tästä lähtien saa suomikoutsit todellakin pistää parastaan jotta oisin hinta/laatusuhteeseen tyytyväinen! Vaikka koulutus tapahtui englanniksi eikä minullakaan tuo kielipää ole mikään hyvä, niin todella selkeät ohjeet tuli ja pitkästä aikaa kunnolla vaihtelua. Paljon mietittävää ja paljon muistutteluja niistä vanhoista asioista jotka vaan ovat päässeet unohtumaan jonnekin ja jääneet treenaamatta. Ja sunnuntaina sitä todellakin tunsi treenanneensa: treenit olivat jotenkin niin intensiiviset ja tehokkaat että ihan oikeasti tuli sunnuntaina tunne viimeiselle kierrokselle lähdettäessä että ei, ei enää :o

Muutenkin aksarintamalle kuuluu oikein hyvää. Jep, Näp on ajoittain "a little bit naughty dog" ja keulii mukavasti ja voi jestas sitä on vaikea ohjata - MUTTA,  mahtavaa on myös huomata kuinka yhteistyö paranee jatkuvasti. Ja sit se tosi seikka että niin... oliko Hipardikin tosiaan alkuvaiheessa näin äärettömän vaikea, etten jopa sanoisi mahdoton? No, oli se. Ja mitä se on nykyään? Täydellinen. Eli... olen minä vaan aika mimmi ollut - ja olen edelleen, sillä jos jokin on varmaa, ja se on aivan varmaa, että jonain päivänä minä opin vielä tuota pallosalamaakin ohjaamaan :) Ja vitsit että sen kanssa on kyllä mahtava mennä koska se plikka todellakin _kulkee_ (ja silti järki pysyy päässä ja on aivan mykkä & tyyni - loistava koira!). Timantti-Tiimin valmennukset alkavat jo viikon päästä ja niitä kovasti odotellaan - heti marraskuussa on edessä Teemun treenit normi viikko valmennuksen lisäksi. Näpin kanssa hain ja pääsin, suureksi ilokseni myös Takkujen valmennusryhmään joka starttaa vuoden vaihteen aikoihin. Aivan mahtavuutta. Ja Hip on palautunut synnytyksestä loistavasti, kisakalenteria vähän kurkistellaan jo, mutta kun nuo treenit vähän haittaavat kisaamista ;)

Ja synnytyksestä palautumisesta tulevaan synnytykseen, eli Bamiin... H-hetki alkaa olla käsillä päivänä minä hyvänsä ja Bamsulla jo aika tukalat oltavat masussa mellastavien nääpiöiden takia (tsemiä Bami, mä niiiiiiin tiedän miltä sinusta tuntuu) Jännä viikko siis edessä... saas nähdä kuinka pitkälle Bami meitä pitää jännityksessä.

Alla muutama kuva Bamista, näissä tiineyspäiviä takana noin 50

Torstain lasten siivet kantaa...

... aina kaukomaille asti. "Hiilarit" matkasivat uusiin koteihinsa 6/7 tasan kaksi viikkoa sitten, "Italianpoika" Cap sai viettää äitinsä helmoissa(?) muutaman lisäpäivän. Todellisuudessa Capin lisäpäivät täyttyivät kylläkin äidin helmojen sijasta ahkeralla reissaamisella ja sosiaalistamisella - tuleva tokokoira Cap pääsi nimittäin tutustumaan jo ihan agilitykisojen tunnelmaan (ja turha nyt kenenkään on repiä peliverkkareitaan siitä että viedään rokottamattomia pentuja kisapaikoille... EI muuten viety - Cap oli jo hyvinkin rokotettu ja omasi passit ja kaikki, kuten myös Puolan poika Rocky ;))

Viimeisellä viikolla pennuilla oli aika kiirus viikko, oli sirutusta, eläinlääkärin tarkastusta, pentutestausta ja silmäpeilausta - osalla pennuista todettiin peilauksessa cea, ja tämän joutuu ottamaan sitten huomioon jatkojalostuksessa. Pennelit olivat "aikas" vilkkaita ja vauhdikkaita otuksia, ja uusissa kodeissa riittää varmaan puuhaa näiden pentujen viihdyttämisessä :)

Onnellista pentuaikaa Rockylle, Capille, Ysille, By`lle, Kelpolle, Kappalle ja Riolle ohjaajineen. Nauttikaa timanteistanne; hikeä, verta ja kyyneleitä saattaa mahtua treeni kuvioihin alkuvaiheessa, mutta hyvä ja helppo harvemmin mahtuu samaan lauseeseen ja lopussa kiitos seisoo :)

Tarkemmat tiedot pennuista lisätään hieman myöhemmin (kun eihän tämän "kotoa pois tiedotteeseenkaan mennyt kuin 2 viikkoa... ;)) Tässä vielä kuvia viimeiseltä viikolta "Hiilarilandiasta".

Hip on kuntoutunut tiineydestä ja imetyksestä, jälleen kerran, erinomaisesti. Fyssarilla toki käytiin ja pientä jumia tietysti nyt oli, kyllähän 7 pennun kantaminen pienikokoiselle nartulle kova urakka oli. Mutta erinomaisen ällistyttävän hyvässä kunnossa "työmääräänsä" nähden, semminkin kun Hipardikaan ei enää mikään nuori tyttönen ole. Treenailua aloiteltu jo pikku hiljaa, ja voi että... ei ollut hipin kanssa aksaaminen todellakaan niin mahtavaa mitä muistelin - se oli VIELÄ mahtavampaa! Ihana Hip, kyllä on ollut ikävä sen kanssa työskentelyä, ei voi koira juuri täydellisempi olla kuin mitä Hip on. Katsotaan nyt kirmataanko vielä kisakentilläkin jopa tämän vuoden aikana... ken tietää :)

Näp on saanut kisata ja treenata sydämensä kyllyydestä. Jaakon luona käytiin yksärillä ja kommenttina oli "Herranjumala mikä sieltä tuli" ;D Kisaaminenkin on sujunut ihan kivasti vaikkei tulostaulu sitä kerrokaan, mutta siis... odotetulla tavalla. Kesken on ja nyt on testattu jotakuinkin kaikki mahdollinen ja tiedetään mitä kaikkea tullaan tarvitsemaan. Näp jää siis ainakin syksyn ajaksi kisatauolle ja keskittyy treenaamiseen (ja ohjaaja keskittyy kans ;)). Viikkotreenien ja alueellisen valmennuksen lisäksi syksyllä tulee mukaan kuvioihin "Timantti-Tiimin" valmennukset joita odotan enemmän kuin innolla!

Hipin "mammaloma" osui kyllä sopivaan koloon: oli aikaa kisata ja keskittyä Näpiin ja luoda sille kunnollinen treenisuunnitelma & testailla koiraa. Ilokseni "testailut" osoittivat sen minkä jo tiesinkin: tästä pikku eläimestä tulee vielä SUPER. Ei tänään, ei ensi viikolla, ei ehkä ensi vuonnakaan, mutta ah, kun tuon vauhdin ja moottorin saan tämän(kin) otuksen kohdalla valjastettua ja yhteistyö toimimaan, tulee Näpistä emänsä veroinen agiliitäjä, todennäköisesti jopa parempikin (mutta aikaa ja tupakkaa se vie ;))

Super aksaa ja Super penneleitä

Näp-pieni pääsi viettämään oikein Super aksa viikonlopun, kun vierailimme Tending leirillä kahtena päivänä aksaamassa ja hiukan moikkaamassa tuttuja. Paljoa ei ehditty moikkailemaan, koska pentujen vuoksi oli tietenkin kiire kotiin (niillä mitään hätää ole, Hiphän ne hoitaa, mutta kun itse ei malta olla poissa niiden ihanuuksien ääreltä ) Onneksi kuitenkin ehdin moikata Marjaanaa ja Routaa - ja sain ilon nähdä Routaa tokoilemassa (ja kuulla jäljestä) ja... no, äitinsä tytär.. Onnellinen pieni pöhkö :)

 Lauantaina Näp pääsi osallistumaan ensimmäiseen edustustehtäväänsä, eli edustamaan Takkuja Piirinmestaruus joukkueessa. Ja kyllä sitten muuten edustikin!! Siis niiiiiiiiiiiin upea rata, että... WoW!! Oli aivan mahtava mennä tuon pienen "viitamaan pirun" kanssa. Rata päättyi valitettavasti hylkäykseen ohjaajan varhaisdementian vuoksi; Näp ei ole keinua juurikaan radassa vielä suorittanut ja tarvitsee sille vielä muistutuskäskyn jotta erottaa esteen puomista - aivan kuten Hipardikin aikoinaan tarvitsi.No, koska kuitenkin päässäni on "luottokoira" Hipin käskyt (ohjaushan ei noiden kanssa oikeastaan eroa, paitsi Näpin voitoksi), eli pelkkä kontakti käsky ja WHUM! Sinne meni ja sieltä se lensi. Luuli ressukka vetävänsä puomille. No, minä siitä hieman häkellyin että mitäs nyt pitää tehdä, kunnes tajusin että viddu, se on vaan vitonen ja tää on joukkuerata - joukkuetta EI petetä! No, sen hämmennyksen seurauksena seuraavasta leikkauksestani tuli liian löysä ja Näp ehti kaartaa kohti puomia ja koskea siihen ennen kuin oivalsi että jaa... ei tänne. eli Hyl, mutta UPEA rata jota oli upea mennä ja mahtavat kiitokset kaikille mahtaville seuratovereille huudoista, hehkutuksista ja hurrauksista. On meillä vaan mahtava tiimi.

Pennelit... Pennelit ovat nyt "jo" 2 viikkoa uusia ja... Nopeita Hiilareita näemmä :) Silmät avautuivat 10-11 vrk.n iässä, samoin korvat on jo osalla auki ja peräti neljä pentua käveli ihan oikeita askelia ja rymisteli laatikosta ulos 14 vrk.n iässä. Liikkuvaista sakkia, ensi viikolla alkaa varmaan olla jo aikas hulinaa, sillä näillä tyypeillä on maailmanvalloitus mielessään aivan selvästi.
Edelleen kaikki hyvin tasakokoisia eikä luonteissakaan vaikuta olevan merkittäviä eroja mihinkään suuntaan. Tasainen hieno pentue kaiken kaikkiaan.

Viikon "Uusia"

Viikon "uusia" ovat Hiilarit, aika kuluu aivan liian nopeaan (paitsi varmastikin pennun ottajien mielestä ;)). "Valtakunnassa" on kaikki hyvin; Hip on super emäkoira, niin rauhallinen, luottavainen ja huolehtivainen,  ja sen maito on kermaa. Pennut ovat jo aika jässiköitä ja todella tasaisesti kasvaneita. Jänteviä ja hurjan liikkuvaisia. Mistään ei ole tarvinnut huolta kantaa, on saanut vain nauttia ja ihastella. Ihanuudet <3

Viikon uudet Hiilarit

narttu BUN

narttu BY

uros CAP

uros GYP

uros KEEN

uros SOOT

uros STAR

Näpänderin kanssa kipaistiin Takkujen epiksissä keskiviikkona kisaamassa ja talkoilemassa, tehtiin ns. "viimeistelytreeniä" ennen "arvokisoja". Ja voi että sen pienen eläimen kanssa on niin mahtava mennä!! Aivan huippu otus <3 Voi hitsit kun pääsisi pian ihan oikeisiin kisoihin kisaamaan, Näpin kanssa on niin mahtavuutta mennä ja kisata. Onneksi viikonloppuna on tiedossa joka päivä aksaa, ja lähes "oikeat" kisatkin.

Samaan aikaan kun täällä nuuskuteltiin pennun tuoksua ja valmistaudutaan hieman pienimuotoisempiin "arvokisoihin", niin iskä Iiro ja sisaret Pirtu ja Lux tekivät mahtavaa työtä MM-karsinnoissa. Harmillisesti joukkueeseen ei saatu sukuverta, mutta upeita ratoja finaalissa(kin) tekivät kaikki kolme. Radat nähtävillä täällä:

Iiro ja Sari
Lux ja Elina
Pirtu ja Tuulia